Muisti ja keskittyminen

Aivot ovat ihmeellinen kokonaisuus, jossa on lukuisia toimintoja. Se hallitsee sydämenlyöntiäsi, hengitystäsi ja aistejasi. Sieltä löytyvät myös tasapainosi, persoonallisuutesi ja etenkin muistisi. Iän myötä verenkierto muuttuu, mikä voi vaikeuttaa muistamista ja keskittymistä. Tältä sivulta voit lukea lisää siitä, miten muisti toimii ja löytää vinkkejä keskittymiskyvyn parantamiseen.

Muisti ja keskittyminen
Tempozil

19,95 € 39,95 €

    Remital

    21,95 € 43,95 €

      Kalaöljy

      from12,95 €


        Katsaus muistin syövereihin

        Nostalgiset lapsuusmuistot, naapurin kissan nimi, hauskoja nippelitietoja tai silmälasien ja autonavaimien sijainti. Mitä tahansa tietoa sinun täytyykin kaivaa esiin kätköistäsi, se on sinun muistisi, josta alat kaivaa tietoa.

        Todellisuudessa ei ole kovin järkevää puhua muistista yhtenä kokonaisuutena, koska ihmisen muisti koostuu viidestä eri muistijärjestelmästä, jotka ovat jossain määrin päällekkäisiä.

        • Lyhytkestoinen muisti. Tunnetaan myös nimellä työmuisti. Lyhytkestoista muistia käytetään, kun meidän on muistettava puhelinnumero, luettava ja ymmärrettävä teksti, seurattava ohjeita tai tehtävä laskutoimituksia. Lyhytkestoisen muistin avulla voit lyhytaikaisesti säilyttää ja käsitellä tietoa sekä ryhtyä toimenpiteisiin, joita tieto saattaa vaatia. Lyhytkestoista muistia voi harjoittaa. Jos sinulla on hyvä lyhytkestoinen muisti, sinun on yleensä helpompi keskittyä, eikä sinua häiritse häiriötilanteet.
        • Episodinen muisti. Muistatko, mitä söit eilen päivälliseksi tai muistatko viime viikon puhelinkeskustelun sisällön? Silloin käytät episodista muistia. Episodinen muisti on tietokantasi omista henkilökohtaisista muistoistasi, jotka liittyvät suurelta osin aikaan, paikkaan ja tunteisiin. Se voi aktivoitua aistivaikutelmista, kuten tuoksuista ja musiikista, minkä vuoksi voit palata suoraan nuoruusvuosiesi juhliin, jos kuulet tietyn musiikkikappaleen.
        • Semanttinen muisti. Toisin kuin episodimuisti, semanttinen muisti ei liity tunteisiin ja muistoihin. Se olisi nähtävä pikemminkin eräänlaisena tietopankkina. Hyödynnät silloin semanttista muistia, kun sinun on käytettävä sanavarastoasi tai aiempaa tietämystäsi, kun arvuuttelet tv-tietovisassa.
        • Proseduraalinen muisti, jota kutsutaan myös motoriseksi muistiksi on muisti, jota käytät käytännön toimien suorittamiseen. Esimerkiksi pyörällä ajaminen, autolla ajaminen, pukeutuminen tai ruoanlaitto. Se toimii pääasiassa automaattisesti ja tiedostamatta. Harva meistä esimerkiksi tietää, miten perunoita kuoritaan tai miten jalkoja liikutetaan ajon aikana. Ainakin kerran olemme ne kaikki oppineet.
        • Pitkäkestoinen muistisi on niin sanotusti etämuistisi. Muiden muistijärjestelmien tiedot tallennetaan pitkäkestoiseen muistii ja se voi sisältää valtavia määriä tietoa. Pitkäkestoiseen muistiin voidaan tallentaa tietoa rajattomasti, joten sen avulla voidaan hakea muistoja ja tietoja päivien, kuukausien ja jopa vuosien takaa. Se on esimerkiksi pitkäkestoinen muistisi, jota käytät, kun palautat lapsuusmuistoja mieleesi.

        Hyvä keskittyminen vahvistaa muistia

        Iän myötä muistaminen voi käydä vaikeammaksi ja keskittyminen voi olla myös haastavaa. Tähän voi olla monia syitä, kuten stressi, väsymys tai tarkkaamattomuus. Se voi johtua myös siitä, että verenkiertosi ei toimi yhtä hyvin kuin ennen. Onneksi sinun ei tarvitse tyytyä siihen, että unohtelu ja keskittymiskyvyn puute vain kuuluvat asiaan. Voit tehdä paljon asioita, joilla voit lisätä keskittymistäsi ja siten vahvistaa muistiasi.

        Vinkkejä parempaan keskittymiseen

        • Poista häiriötekijät. Olet luultavasti yrittänyt keskittyä ja juuri silloin puhelin piippaa tai kollega tulee juttelemaan. Sinun huomiosi katoaa, ehkä vain hetkeksi ja sitten sinun on yritettävä rakentaa keskittymisesi uudelleen. Tämä voi tuntua vaativalta, sillä on vaikea muistaa sen tehtävän yksityiskohtia, johon olit keskittynyt. Siksi keskittymiskyvyn kannalta on hyvä poistaa mahdollisimman paljon häiriötekijöitä.
        • Nuku riittävästi. Sinun tulisi saada joka yö 7-9 tuntia unta. Rittämätön uni voi heikentää keskittymiskykyäsi.
        • Syö terveellisesti. Saattaa olla houkuttelevaa antaa aivoille sokeri- tai energiapotkua kahvikupin tai kolajuoman muodossa, mutta se ilo on nopeasti eletty, sillä nopeasti tuleva energia myös häviää nopeasti kehosta. Jos haluat tehdä jotain hyvää keskittymiskyvyllesi, syö sen sijaan mustikoita, kalaa ja avokadoa, joilla on pitkävaikutteisempi myönteinen vaikutus aivoihin.
        • Liikuntaa ja raitista ilmaa. Kun saat sykkeesi nousemaan, pääset eroon stressihormoni kortisolista, joka voi vaikuttaa kielteisesti keskittymiskykyyn.
        • Ole läsnä. Jos pääsi on täynnä ajatuksia, jotka korvaavat toisiaan, keskittyminen voi olla lähes mahdotonta. Jos tiedät etukäteen, että tämä voi olla haastavaa, kirjoita ajatuksesi paperille, ehkäpä vaadittujen ratkaisujen kera, niin ne katoavat mielestäsi ja keskittyminen helpottuu.
        • Unohda multitaskaus. Tee tietoinen valinta keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Kun yrität jongleerata useita tehtäviä yhtä aikaa, on mahdollista, että menetät keskittymisesi ainakin yhteen niistä.

         

         

         

         

        Voit myös tukea muistiasi ja keskittymiskykyäsi luontaisilla ainesosilla, jotka voivat tarjota henkistä terävyyttä, tarkkaavaisuutta ja ylläpitää ikääntyvien hyvää muistia.

         

        Takaisin alkuun