Ummetus on yksi tavallisimmista vatsavaivoista ja samalla yksi väärinymmärretyimmistä. Moni ajattelee kärsivänsä ummetuksesta vain siksi, ettei suoli toimi joka päivä. Terveyskirjaston mukaan ihmisen suoli tyhjenee kuitenkin normaalisti 8-72 tunnin välein, eli kolmesta kerrasta päivässä kolmeen kertaan viikossa. Koko tuo vaihteluväli on normaalia. Ummetuksessa ratkaisevaa ei ole kalenteri vaan ulosteen koostumus ja se, kuinka vaikeaa ulostaminen on. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä ummetus tarkoittaa, mistä se johtuu, milloin ummetus on vaarallista ja mitä sille voi tehdä.
Mitä ummetus tarkoittaa
Terveyskirjaston määritelmä on lyhyt ja tarkka: ummetuksesta on kyse, kun ulostamiskerrat vähenevät tai uloste on niin kiinteää, että ulostaminen on vaikeaa. Määritelmässä on kaksi puolta, ja jälkimmäinen jää usein huomaamatta. Kova, kuiva ja vaikeasti ulos tuleva uloste on ummetusta, vaikka suoli toimisi joka päivä. Toisaalta helposti ja vaivatta sujuva ulostaminen kolmesti viikossa ei ole ummetusta, vaikka se tuntuisi harvalta.
Tämä kannattaa lukea rauhassa uudelleen, sillä se säästää turhaa huolta. Suomalaisista terveistä aikuisista ummetusta esiintyy Terveyskirjaston mukaan 8-26 prosentilla. Vaiva on naisilla yleisempi kuin miehillä, ja se yleistyy iän myötä. Vähän liikkuvista vanhuksista jopa 80 prosenttia kärsii ummetuksesta.
Normaali vaihteluväli on siis laaja, ja oma rytmi voi poiketa selvästi naapurin rytmistä ilman että kummassakaan on mitään vikaa. Olennaista on, muuttuuko oma tavallinen rytmi ja millaista ulostaminen on.
Ummetuksen oireet
Ummetus tunnistetaan tuntemuksista ja ulosteen laadusta, ei laskemalla käyntikertoja. Tavallisimmat oireet ovat seuraavat.
Kova ja kuiva uloste
Kun uloste viipyy paksusuolessa tavallista pidempään, siitä imeytyy nestettä ja se kovettuu. Kova uloste voi tulla pieninä erillisinä palasina tai yhtenä kovana möykkynä. Tämä on ummetuksen tyypillisin yksittäinen merkki ja usein ensimmäinen, jonka huomaa.
Ponnistelu ja vaikea ulostaminen
Ulostaminen vaatii voimakasta ponnistelua ja vie tavallista kauemmin. Käynti voi tuntua työläältä ja jättää jälkeensä väsyneen olon. Voimakas ponnistelu ei ole vaaratonta pitkään jatkuessaan, ja se on yksi syy siihen, miksi ummetusta kannattaa hoitaa eikä sietää.
Tunne siitä, ettei suoli tyhjene kokonaan
Moni ummetuksesta kärsivä kuvaa tunnetta epätäydellisestä tyhjenemisestä: käynnin jälkeen tuntuu siltä, että jotain jäi jäljelle. Tämä johtaa usein toistuviin käynteihin ja pitkiin istumisiin, mikä puolestaan lisää ponnistelua.
Vatsan turvotus ja vatsakivut
Ummetukseen liittyy usein vatsan pingottava, täysi tunne sekä kramppimaisia kipuja alavatsalla. Turvotus ja ilmavaivat voivat esiintyä ummetuksen kanssa yhtä aikaa, mutta ne voivat myös esiintyä täysin ilman ummetusta. Ilmavaivoista ja vatsan turvotuksesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa kotikonstit ilmavaivoihin.
Mistä ummetus johtuu
Ummetukselle on harvoin yhtä ainoaa syytä. Useimmiten taustalla on arjen tekijöiden yhdistelmä, ja siksi myös apu löytyy tavallisesti useasta pienestä muutoksesta kerralla.
Vähäinen liikunta
Terveyskirjaston mukaan vähän liikkuvalla suoli toimii laiskasti, mikä altistaa ummetukselle. Tämä näkyy selvimmin niillä, joiden liikkuminen on jostain syystä vähentynyt äkillisesti, esimerkiksi sairauden, leikkauksen tai vuodelevon takia.
Ulostamistarpeen siirtäminen
Toistuva ulostuksen pidättäminen saattaa johtaa ummetukseen. Tarve tulee ja menee, ja jos sitä ei noudateta, peräsuoli tottuu vähitellen venymään ilman että se lähettää selvää viestiä. Kiireiset aamut, avokonttorin vessat, työvuorot ja vieraat paikat ovat tavallisia syitä siirtää käyntiä. Kun siirtämisestä tulee tapa, ummetus seuraa helposti perässä.
Rytmin muutokset
Tavallisen päivärytmin muuttuminen vaikuttaa myös suoleen. Vuorotyö, matkat, lomat ja muutot sekoittavat ateria-ajat, unirytmin ja tutut wc-käynnit, ja moni huomaa suolen toimivan tavallista huonommin juuri tällaisina jaksoina. Kyse ei useinkaan ole itse matkasta vaan siitä, että säännöllinen rytmi ja mahdollisuus mennä ajoissa katoavat.
Raskaus
Raskaana olevilla ummetus on Terveyskirjaston mukaan tavallista. Raskausaikana kannattaa keskustella ummetuksesta neuvolassa ennen kuin kokeilee mitään apteekista saatavaa valmistetta.
Ikä
Ummetus yleistyy iän myötä. Taustalla on tavallisesti liikkumisen väheneminen, pienemmät ruoka-annokset, vähäisempi juominen ja usein myös useampi samanaikainen lääkitys.
Lääkkeet
Lääkkeet ovat yleinen ja selvästi aliarvioitu ummetuksen syy. Moni etsii vikaa ruokavaliostaan, vaikka syy on lääkekaapissa. Terveyskirjasto mainitsee, että voimakkaat opioidikipulääkkeet kovettavat vatsaa, ja että muita ummetukselle altistavia lääkkeitä ovat eräät sydänlääkkeet, monet psyykenlääkkeet, eräät Parkinsonin taudin lääkkeet, rauta- ja kalsiumvalmisteet sekä nesteenpoistolääkkeet eli diureetit.
Älä lopeta tai muuta lääkärin määräämää lääkitystä omin päin. Jos epäilet lääkkeen aiheuttavan ummetusta, ota asia puheeksi lääkärin tai apteekin kanssa. Usein tilanteeseen löytyy ratkaisu ilman että itse hoito keskeytyy.
Milloin ummetus on vaarallista
Ummetus on valtaosin vaaraton vaiva, joka menee ohi tavoilla ja ajalla. On kuitenkin joukko oireita, joiden kanssa ummetusta ei pidä hoitaa itse. Terveyskirjasto neuvoo hakeutumaan lääkäriin, jos ummetuksen lisäksi on muita oireita, esimerkiksi veriulosteita, mustia ulosteita, jatkuvaa väsymystä, laihtumista tai outoja vatsakipuja.
Käytännössä nämä ovat ne merkit, joiden kohdalla kannattaa varata aika:
- Veri ulosteessa tai musta, tervamainen uloste.
- Tahaton laihtuminen ilman selvää syytä.
- Ulostamistottumusten äkillinen muutos aikuisella. Terveyskirjaston suolistosyöpää käsittelevässä artikkelissa todetaan, että tyypillisiä oireita ovat suolen toiminnan muutokset, ripuli tai ummetus uutena oireena tai vaihtelevasti. Pitkään jatkuvat vatsavaivat ja veriuloste on syytä tutkia.
- Voimakkaat tai pahenevat vatsakivut sekä ulostamiseen liittyvä kipu.
- Jatkuva väsymys, joka ei selity muulla.
Erikseen on syytä tunnistaa suolitukos, joka on päivystyksellinen tilanne. Terveyskirjaston mukaan suolitukoksen oireita ovat vatsakipu, vatsan turpoaminen, oksentelu ja suolen toiminnan lakkaaminen. Kun vatsakipu on uusi ja kova ja etenkin jos esiintyy oksennuksia, on syytä hakeutua välittömästi lääkäriin vuorokaudenajasta riippumatta.
Näiden oireiden kohdalla ei ole mitään syytä odotella, kokeilla vielä viikkoa tai hävetä asiaa. Suolen toiminta on tavallinen lääkärissä käsiteltävä aihe, ja aikainen arvio on aina helpompi kuin myöhäinen.
Mitä voit itse tehdä
Suurin osa ummetuksesta helpottuu tavoilla, ei valmisteilla. Alla olevat keinot ovat käyttäytymistä ja arjen järjestelyä, ja ne kannattaa kokeilla ensin.
Liiku säännöllisesti
Liikunnan ei tarvitse olla urheilua. Reipas kävely joko omana lenkkinä tai osana päivän muita menoja riittää useimmille. Olennaista on säännöllisyys, ei teho. Jos liikkuminen on rajoittunutta, jo asennon vaihtaminen ja lyhyet kävelyt sisätiloissa ovat parempia kuin paikallaan olo.
Rakenna säännöllinen ulostamisrytmi
Suoli pitää rutiinista. Käy wc:ssä suunnilleen samaan aikaan joka päivä, mieluiten aamiaisen jälkeen, jolloin suolen liikkeet ovat luontaisesti vilkkaimmillaan. Rytmi ei synny päivässä, mutta parissa viikossa se alkaa yleensä muodostua.
Varaa aikaa ja rauha
Kiireessä ulostaminen ei onnistu. Varaa käynnille aikaa niin, ettei tarvitse katsoa kelloa. Älä kuitenkaan istu pöntöllä pitkiä aikoja lukemassa tai puhelinta selaamassa, sillä pitkä istuminen ja toistuva ponnistelu rasittavat peräaukon seutua.
Korjaa ulostamisasento
Asennolla on todellista merkitystä. Terveyskirjaston mukaan hyvä ulostamisasento auttaa peräsuolen tyhjenemistä, ja paras asento on silloin, kun pöntöllä istuessa polvet ovat lonkkien tasoa korkeammalla. Suomalainen wc-istuin on tähän yleensä liian korkea. Matala jakkara jalkojen alla korjaa asennon ilman mitään hankintoja tai kustannuksia.
Älä siirrä tarvetta
Kun tarve tulee, mene. Tämä on yksinkertaisin ja usein tehokkain yksittäinen muutos. Se vaatii käytännössä sitä, että arjessa on hetkiä, joina wc:hen pääsee ilman kiirettä.
Terveyskirjaston ravitsemussuositus ummetuksessa
Ruokavaliosta puhuttaessa on syytä olla tarkka siitä, kenen suositus on kyseessä. Seuraava on Terveyskirjaston eli Kustannus Oy Duodecimin julkaisema suositus, ei tämän sivuston oma neuvo eikä lupaus mistään vaikutuksesta.
Terveyskirjasto suosittelee ummetuksen ravitsemushoidossa riittävää kuidun saantia ja toteaa, että kuidun saantisuositus on naisille vähintään 25 grammaa vuorokaudessa ja miehille vähintään 35 grammaa vuorokaudessa. Terveyskirjaston mukaan riittävästi kuitua saa syömällä päivittäin useamman annoksen täysjyväisiä viljavalmisteita, vähintään viisi kourallista kasviksia ja pari ruokalusikallista maustamattomia pähkinöitä tai siemeniä.
Nesteestä Terveyskirjasto toteaa, että sopiva juomien määrä on yksilöllinen, mutta useimmille ummetuksesta kärsiville sopiva määrä on 1,5-2 litraa vuorokaudessa.
Suosituksen alkuperäinen teksti löytyy Terveyskirjaston artikkelista Ummetuksen ravitsemushoito. Jos ruokavalioon tehdään suuria muutoksia, kuidun määrää kannattaa lisätä vähitellen ja keskustella asiasta terveydenhuollon kanssa, jos taustalla on jokin suolistosairaus.
Mitä lääkäri voi tehdä
Jos itsehoito ei auta tai oireet huolestuttavat, lääkäri selvittää tilanteen. Terveyskirjaston mukaan lääkäri tutkii vatsan, peräaukon seudun ja peräsuolen loppuosan, ja perä- ja paksusuoli voidaan tähystää sekä ottaa muita kuvantamistutkimuksia tapauskohtaisesti. Tavoitteena on sulkea pois muut syyt ja varmistaa, että kyse todella on tavallisesta ummetuksesta.
Lääkkeellisessä hoidossa käytetään ulostuslääkkeitä eli laksatiiveja. Ne jaetaan karkeasti muutamaan ryhmään: suolen sisältöä pehmentäviin ja tilavuutta lisääviin kuituvalmisteisiin, osmoottisiin valmisteisiin, joista Terveyskirjasto suosittelee ensisijaisesti makrogolia, sekä suolta stimuloiviin laksatiiveihin. Terveyskirjaston mukaan suolta stimuloivia laksatiiveja suositellaan vasta, jos muut keinot eivät auta, ja ne on tarkoitettu vain tilapäiseen muutaman päivän käyttöön. Hankalan ummetuksen laukaisemiseen voi käyttää apteekista saatavia pienoisperäruiskeita.
Pitkäaikaisesta käytöstä Terveyskirjasto huomauttaa, että pitkäaikaisessa käytössä suoli tottuu laksatiiveihin, jonka jälkeen suoli ei enää toimi ilman lääkkeitä. Siksi jatkuva käyttö kuuluu lääkärin arvioitavaksi, ei omaan harkintaan. Apteekissa kannattaa myös kertoa muista käytössä olevista lääkkeistä.
Ummetus lapsilla ja iäkkäillä
Lapsilla ummetus on yleistä. Terveyskirjaston mukaan ummetus on yleinen vaiva lapsuudessa ja sen yleisyys on eri ikäryhmissä 5-27 prosenttia. Taustalla on usein kivulias ulostuskerta tai ulosteen tahallinen pidättäminen, esimerkiksi vastareaktiona pottaharjoittelulle. Terveyskirjasto neuvoo ottamaan ajoissa yhteyttä neuvolaan tai omaan lääkäriin, jos ummetus vaikuttaa lapsen elämään eikä itsehoito tuo apua. Lapsen ummetusta ei kannata hoitaa aikuisten ohjeilla.
Iäkkäillä ummetus on selvästi yleisempää, ja vähän liikkuvista vanhuksista jopa 80 prosenttia kärsii siitä. Iäkkäillä yhdistyvät usein liikkumisen väheneminen, pienet ruoka-annokset, vähäinen juominen ja monilääkitys. Siksi juuri iäkkäillä kannattaa käydä lääkelista läpi lääkärin kanssa ennen kuin ummetusta aletaan hoitaa muulla tavoin.
Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?
Ota yhteyttä lääkäriin, jos jokin seuraavista koskee sinua:
- Ummetus häiritsee jokapäiväistä elämääsi itsehoidosta huolimatta.
- Sinulla on pahenevia vatsakipuja tai ulostamiseen liittyvää kipua.
- Ulosteessa on verta tai uloste on mustaa.
- Olet laihtunut tahattomasti tai olet jatkuvasti väsynyt.
- Ulostamistottumuksesi ovat muuttuneet selvästi muutaman viikon aikana.
- Käytät ulostuslääkkeitä jatkuvasti tai tarvitset niitä yhä useammin.
- Olet raskaana ja ummetus vaivaa sinua.
- Kyse on lapsesta eikä itsehoito auta.
Hakeudu välittömästi lääkäriin vuorokaudenajasta riippumatta, jos vatsakipu on uusi ja kova ja etenkin jos siihen liittyy oksentelua tai suolen toiminta lakkaa kokonaan.
Yhteenveto
Ummetus ei ole kysymys siitä, kuinka monta kertaa päivässä käyt wc:ssä. Kyse on ulosteen koostumuksesta ja ulostamisen vaikeudesta, ja normaali vaihteluväli ulottuu kolmesta kerrasta päivässä kolmeen kertaan viikossa. Tavallisimmat syyt ovat vähäinen liikunta, ulostamistarpeen siirtäminen, rytmin muutokset, raskaus, ikä ja lääkkeet. Suurin osa helpottuu säännöllisellä liikunnalla, säännöllisellä ulostamisrytmillä, ajan varaamisella ja hyvällä ulostamisasennolla. Ruokavalio-ohjeissa kannattaa nojata Terveyskirjaston ravitsemussuositukseen. Jos oireisiin liittyy verta, laihtumista, kovaa kipua, oksentelua tai äkillinen muutos ulostamistottumuksissa, asia kuuluu lääkärille. Muista vatsavaivoista voit lukea artikkeleista kotikonstit ilmavaivoihin ja närästys ja sen syyt.