Normaali immuunijärjestelmä

Immuunijärjestelmä - elimistön nerokas suojamekanismi

Kuinka normaali immuunijärjestelmä toimii?

Normaali immuunijärjestelmä on monimutkainen ja melko uskomaton järjestelmä, jonka tarkoituksena on suojella kehoa ulkopuolisilta elimistölle haittaa aiheuttavilta organismeilta. Kun vieraat organismit yrittävät hyökätä elimistöön, ne kohtaavat useita puolustusmekanismeja elimistön soluissa ja eri elimissä.

Yksi immuunijärjestelmän tärkeimmistä tärkeistä tehtävistä on tunnistaa, mikä kuuluu elimistöön ja mikä ei kuulu. Normaali immuunipuolustus aktivoituu ulkoisten, haitallisten mikro-organismien, kuten bakteerien, vaikutuksesta. Se aktivoituu myös solujen kuollessa tai muuttuessa.

Immuunijärjestelmä voidaan jakaa kahteen osaan: luonnolliseen, synnynnäiseen immuniteettiin ja spesifiseen, hankittuun immuniteettiin. Molemmissa on joukko valkosoluja, joita kutsutaan myös leukosyyteiksi.

Luonnollinen, synnynnäinen immuniteetti

Luonnollinen, synnynnäinen immuniteetti suojautuu kaikelta vieraalta ja reagoi nopeasti, kun elimistö joutuu puolustautumaan. Yksi tapa, jolla se tekee tämän, on komplementtijärjestelmä, joka koostuu useista eri proteiineista veressä. Komplementtijärjestelmä lähettää varoituksia muulle immuunijärjestelmälle siitä, että hyökkäys on tulossa. Lisäksi komplementtijärjestelmän proteiinit tappamalla vieraita mikro-organismeja tekemällä reikiä niiden pintaan ja tuhoamalla ne. Toinen tärkeä osa luonnollista, synnynnäistä immuniteettia ovat fagosytoivat solut, joita kutsutaan magofageiksi ja granulosyyteiksi. Fago on kreikkaa ja se tarkoittaa syödä, ja juuri sitä fagosytoivat solut tekevätkin. Kun ne kohtaavat ei-toivotun vieraan, fagosyytit ympäröivät ja imevät sen.

Spesifinen, hankittu immuniteetti

Jos luonnollista, synnynnäistä immuniteettia voidaan kuvata immuunijärjestelmän lihaksiksi, niin spesifinen, hankittu immuniteetti on immuunijärjestelmän aivot. Spesifinen immuniteetti reagoi hitaammin, koska sen kestää aikaa löytää oikea “ase” tietyn vihollisen torjumiseksi. Hankittu immuniteetti perustuu T- ja B-lymfosyytteihin. Niillä on omat spesifiset reseptorit taudinaiheuttajia vastaan. Magofagit, jotka toimivat synnynnäisessä immuniteetissa, antavat signaalin käynnissä olevasta suurhyökkäyksestä. T-lymfosyytit vahvistavat signaalin ja löytävät erityiset B-lymfosyytit (aseet), jotka ovat erikoistuneet torjumaan “häirikköä”, joka yrittää tehdä tuhoa kehossa. T-lymfosyytit myös tasapainottavat hyökkäystä niin, että immuunijärjestelmä käy ei-toivottuja mikro-organismeja vastaan, mutta ei muuta elimistöä. Immuunijärjestelmän aseella, B-lymfosyyteillä, on muisti. Ne voivat muistaa aiemmat hyökkäykset, ja jos esiin ilmestyy elimistössä aiemmin liikkeellä ollut vihollinen, se voidaan tuhota tehokkaasti vasta-aineiden avulla.

Joskus voit jopa nähdä miten immuunijärjestelmäsi toimii. Jos sormessasi on joskus ollut tikku, tikun ympärillä oleva alue reagoi yleensä lämpenemällä, punoittamalla, turpoamalla ja muuttumalla kosketusaraksi. Tämä on immuunijärjestelmäsi toimintaa. Jos immuunijärjestelmäsi joutuu työskentelemään liian ahkerasti, on syytä kiinnittää huomiota terveelliseen ruokavalioon. Kannattaa suosia runsaasti vihanneksia, kalaa ja täysjyväviljoja ja välttää sokeria ja prosessoituja elintarvikkeita.

Kehon monet suojajärjestelmät

Immuunijärjestelmä ei ole ainoa, joka suojelee kehoa. Itse asiassa elimistössä on useita pieniä puolustusmekanismeja, jotka toimivat jo ennen kuin immuunijärjestelmä käynnistyy.

Iho. Se on kehon suurin elin ja yksi elimistön tärkeimmistä puolustusmekanismeista. Itse asiassa ulkoiset organismit saavat vastaansa puolustuksen jo ennen kuin ne päätyvät kehoon. Ihon terve mikrobikanta estää taudinaiheuttajia tunkeutumasta kehoon. Liiallisen hygienian myötä nämä hyvät bakteerit peseytyvät pois, ja keho voi menettää osan suojastaan.

Iho koostuu useista eri kerroksista. Tiivis ja vedenpitävä uloin kerros, epidermis, pitää mikro-organismit poissa. Jos epidermiksessä on vaurioita, esimerkiksi haava tai naarmu, bakteerien on helpompi tunkeutua ihon läpi. Epidermiksen paksuus ja rakenne vaihtelevat kehon eri paikoissa, joten jotkut ihon osat ovat vastustuskykyisempiä kuin toiset.

Limakalvot. Nenässä, keuhkoissa ja kurkussa on pieniä värekarvoja ja vasta-aineita, jotka estävät bakteerien ja muiden ei-toivottujen organismien leviämisen. Jos bakteerit päätyvät nenään jääden kostean ilman vangiksi, muodostuu räkää. Jos bakteerit taas pääsevät keuhkoihin, muodostuu limaa ja alkaa yskittää. Vaikka tämä voi tuntua ällöttävältä, niin se on kuitenkin on elimistön fiksu tapa suojella hengitysteitä.

Kehon nesteet. Kun silmäsi täyttyvät vedestä, se auttaa silmiäsi pääsemään eroon vieraista mikro-organismeista, jotka voivat vahingoittaa kehoasi. Syljessäsi olevat antibakteeriset entsyymit tappavat suurimman osan bakteereista, jotka yrittävät päästä suun kautta sisään.

Mahahappo. Ruoan ja juomien kautta nautitut ei-toivotut bakteerit, joita ruoansulatusentsyymit eivät hajota, kulkeutuvat mahalaukkuun, jossa sitten mahahappo hajottaa suurimman osan.

Karvat. Silmäripset, häpykarvat ja nenän pienet värekarvat. Ne kaikki toimivat puolustuskeinona elimistöä vahingoittavia organismeja vastaan, minkä vuoksi ne ovat suuri apu immuunijärjestelmälle.

8 vinkkiä miten tuet immuunijärjestelmääsi

Immuunijärjestelmän vahvuus on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat monet eri tekijät. Varmasti sinunkin tuttavapiirissäsi on joku, joka potee pedissä heti syksyn ja talven ensimmäisten merkkien ilmaantuessa, kun taas toiset eivät sairastu juuri koskaan.

Jos haluat vahvistaa immuunijärjestelmääsi eli vastustuskykyäsi selvitäksesi kylmistä talvikuukausista terveenä, voit tehdä paljon auttaaksesi immuunijärjestelmääsi.

Hygienia. On lähes sanomattakin selvää, että hyvä hygienia vaikeuttaa bakteerien pääsyä kehoon. On hyvä huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Saippua vangitsee ja poistaa bakteerit hajottamalla bakteerien rasvamolekyylit. Jos ympärilläsi on flunssaisia henkilöitä, kannattaa pitää sopivasti etäisyyttä.

Stressi. Lyhytaikainen stressi voi itse asiassa vahvistaa vastustuskykyä, mutta kun elimistö altistuu henkiselle ja fyysiselle stressille pidemmän aikaa, syntyy kortisolihormonia, jolla on negatiivinen vaikutus immuunijärjestelmään.

Tupakointi. Immuunijärjestelmä joutuu ylikierroksille, kun tupakoit. Se käyttää energiaa savun myrkyllisten aineiden torjuntaan, mikä vaikeuttaa muiden ulkopuolisten organismien torjuntaa. Tupakointi myös vahingoittaa kehon kudoksia. Sen voi huomata esimerkiksi vaurioituneen ihon hitaampana paranemisena.

Ruokavalio. Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on olennaisen tärkeää vahvan immuunijärjestelmän kannalta. Jos huolehdit siitä, että syöt runsaasti kasviksia, vähärasvaista lihaa ja kalaa, kehosi saa tarvitsemiaan vitamiineja ja kivennäisaineita, joita se tarvitsee vahvan immuunijärjestelmän ylläpitämiseksi.

Liikunta. Kun harrastat liikuntaa säännöllisesti, kehosi tuottaa enemmän immuunijärjestelmää vahvistavia valkosoluja, joten lenkki muutaman kerran viikossa on hyvä tapa vahvistaa immuunijärjestelmääsi. Kovalla ja hyvin vaativalla liikunnalla voi kuitenkin olla päinvastainen vaikutus ja se voi vähentää valkosolujen määrää. 

Uni. Hyvät yöunet ovat tärkeitä immuunijärjestelmälle. Uni lisää tiettyjen erityisten immuunisolujen tehokkuutta. Säännöllinen ja hyvä uni vähentää kielteisesti immuunijärjestelmään vaikuttavan stressin riskiä.

Alkoholi. Käytä alkoholia kohtuullisesti, sillä alkoholi voi vähentää immuunijärjestelmän kykyä varoittaa soluja vaarasta. Tämän seurauksena puolustuskyky ei aktivoidu kunnolla, jolloin ei-toivotuilla mikro-orgnismeilla on paremmat olosuhteet päästä kehossa valloilleen.

Vitamiinit. Hyvin toimiva immuunijärjestelmä tarvitsee erilaisia ravintoaineita vitamiinien ja kivennäisaineiden muodossa. Joitakin ravintoaineita elimistö tuottaa itse, kun taas toisia on saatava ravinnosta. Jos haluat varmistaa normaalin immuunijärjestelmän ylläpitämiseen tarvittavien ravintoaineiden saannin, voit täydentää ruokavaliota vitamiineja, kivennäisaineita ja kasviperäisiä uutteita sisältävillä ravintolisillä.