Flunssa: oireet, vaiheet ja kulku – näin selviät parhaiten

Mikä flunssa oikeastaan on?

Flunssa on ylähengitysteiden virusinfektio: se koskee nenää, nielua ja sivuonteloita. Lääketieteessä taudista käytetään nimeä nuhakuume, mutta arkikielessä puhumme flunssasta. Aiheuttajia on yli 200 erilaista virustyyppiä, ja juuri siksi samaan tautiin voi sairastua uudelleen vuodesta toiseen. Tartunta kulkee pienten pisaroiden mukana ilmassa sekä käsien ja pintojen kautta, joten flunssakausi huipentuu silloin, kun vietämme paljon aikaa sisätiloissa yhdessä – suomalaisessa arjessa erityisesti syksyn ja talven pimeinä kuukausina.

Aikuinen sairastaa tavallisesti kahdesta kolmeen flunssaa vuodessa, ja useimmiten tauti menee ohi itsestään. Ikääntyessä elimistön puolustus toimii tyypillisesti hieman hitaammin, joten yli 60-vuotiaana sekä oireet että taudin kulku voivat tuntua pitkäveteisemmiltä kuin pari vuosikymmentä sitten. Se ei tarkoita, että jokin olisi vialla – se tarkoittaa, että toipumiselle kannattaa antaa enemmän aikaa.

Flunssan itämisaika – milloin oireet alkavat

Itämisajalla tarkoitetaan aikaa tartunnasta ensimmäisiin oireisiin. Flunssassa se on lyhyt: oireet alkavat yleensä noin yhdestä kolmeen vuorokauden kuluessa tartunnasta. Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Ensinnäkin tartunnan lähde on tavallisesti aivan viime päiviltä – kauppareissu, bussimatka, lastenlasten vierailu. Toiseksi ehdit tartuttaa muita jo ennen kuin itse tiedät sairastuneesi.

Tartuttavimmillaan ihminen on ensimmäisinä oirepäivinä, kun nenä vuotaa eniten. Jos taloudessa on joku, jolla on pitkäaikaissairaus, kannattaa näinä päivinä pestä käsiä tavallistakin ahkerammin, aivastaa hihaan ja tuulettaa huoneet useammin.

Flunssan oireet – näin tunnistat ne

Flunssan oireet ovat yleensä tunnistettavia, mutta ne vaihtelevat kerrasta toiseen. Yleisimpiä merkkejä ovat:

• Nuha ja tukkoinen nenä – ensimmäisinä päivinä erite on usein kirkasta
• Kurkkukipu – etenkin aamulla herätessä
• Yskä – aluksi kuiva, myöhemmin löyhempi
• Aivastelu ja ärtynyt nenä
• Väsymys ja yleinen voipunut olo
• Lievä päänsärky ja paineen tunne sivuonteloissa
• Lievä kuume – korkea kuume on aikuisella harvinaista

Jos kurkku on niin kipeä, että nieleminen on vaikeaa, ja mukana on korkea kuume, kannattaa lukea tarkemmin kurkkukivun syistä ja hoidosta. Jos taas kuume nousee äkillisesti korkeaksi, lihakset särkevät ja uupumus kaataa suoraan sänkyyn, kyseessä on useimmiten influenssa eikä tavallinen flunssa. Influenssa alkaa nopeasti ja rajusti, flunssa hiipii hitaasti.

Kuumeeton flunssa ja alilämpö

Kaikkiin flunssiin ei liity kuumetta lainkaan. Kuumeeton flunssa on aikuisella hyvin tavallinen: nenä vuotaa, kurkkua kirvelee ja olo on väsynyt, mutta lämpömittari näyttää normaalia. Aikuisen ruumiinlämpö on tavallisesti noin 36–37 astetta ja vaihtelee vuorokauden mittaan. Kuumeesta puhutaan yleensä silloin, kun lämpö nousee yli 38 asteen.

Moni kokee flunssan aikana päinvastaisen ilmiön: palelee ja väsyttää, mutta lämpö tuntuu tavallista matalammalta – niin sanottu alilämpö. Ikääntyessä lämmönsäätely muuttuu, ja lämpö voi pysyä matalana silloinkin, kun elimistössä on infektio. Tämä on tärkeä tietää: kuumeen puuttuminen ei tarkoita, ettei infektiota olisi. Jos vointi on selvästi huono, sekava tai poikkeuksellisen heikko ilman kuumetta, ota yhteyttä terveysasemalle – erityisesti jos olet iäkäs tai sinulla on pitkäaikaissairaus.

Flunssan neljä vaihetta ja kesto

Tavallinen flunssa kestää useimmiten 7–10 päivää, ja monella oireet jatkuvat 1–2 viikkoa. Kulku voidaan jakaa neljään vaiheeseen. Kun tunnet ne, on helpompi arvioida, missä kohtaa olet menossa – ja mitä juuri nyt kannattaa tehdä.

1. Alkuvaihe (päivät 1–2)

Alkaa usein kutinana kurkussa, kevyenä aivasteluna ja tunteena, että jokin on tulossa. Moni kokee myös lievää väsymystä. Juuri tässä vaiheessa autat itseäsi eniten hidastamalla tahtia, juomalla riittävästi ja nukkumalla pitkään. Lämmin höyry kostuttaa limakalvoja, joten sauna voi tuntua hyvältä – kunhan kuumetta ei ole ja olo on muuten hyvä.

2. Huippuvaihe (päivät 3–5)

Nyt oireet ovat tyypillisesti voimakkaimmillaan. Nenä vuotaa, kurkku on kipeä ja olo on huono. On täysin normaalia tarvita pari päivää sänkylepoa. Lämmin tee, keitto ja runsas lepo ovat edelleen parhaita kotikonsteja. Lautasella saavat hyvin olla kasvikset, marjat kuten mustikka ja puolukka sekä muu tavallinen kotiruoka – ruoka maistuu usein huonosti, joten pienet ja usein toistuvat annokset toimivat parhaiten.

3. Hellittämisvaihe (päivät 6–8)

Keho alkaa saada viruksen hallintaan. Nuha ja yskä voivat vielä jatkua, ja lima muuttuu usein paksummaksi ja kellertäväksi. Se ei ole merkki bakteeritulehduksesta eikä siitä, että tauti pahenisi – väri johtuu puolustussoluista ja on tavallinen osa kulkua. Energia palaa hitaasti, ja lyhyt kävely ulkoilmassa voi jo onnistua.

4. Toipumisvaihe (päivät 9–14)

Viimeiset oireet hellittävät. Yskä voi silti jatkua pitkään: infektion jälkeinen yskä kestää yleensä 1–2 viikkoa, mutta se voi jatkua jopa neljä viikkoa. Ole kärsivällinen kehosi kanssa. Rauhallinen metsäkävely tai lyhyt marjastusreissu voimien mukaan auttaa monella palauttamaan tavallisen rytmin.

Mistä tietää, että flunssa on paranemassa?

Toipuminen ei tunnu yhtenä selvänä käännekohtana vaan sarjana pieniä merkkejä. Tyypillisiä merkkejä paranemisesta ovat:

• Nukut yön läpi heräämättä tukkoisuuteen
• Ruokahalu ja makuaisti palaavat
• Lämpö pysyy normaalina koko päivän eikä nouse iltaa kohti
• Nenä avautuu, ja erite vähenee – vaikka se olisi paksua ja kellertävää
• Yskä muuttuu kuivasta löyhemmäksi ja harvenee vähitellen
• Jaksat lyhyen kävelyn ilman, että joudut lepäämään pitkään jälkeenpäin

Yksi asia kannattaa panna merkille: jos vointi on jo selvästi kohentunut ja kuume nousee sen jälkeen uudelleen, kyse ei ole enää tavallisesta kulusta. Silloin kannattaa ottaa yhteyttä terveysasemalle.

Näin tuet itseäsi flunssan aikana

Flunssaan ei ole pikakorjausta, mutta on paljon, mitä voit itse tehdä selvitäksesi siitä mahdollisimman pehmeästi:

• Juo riittävästi – vesi, tee ja keitto pitävät limakalvot kosteina
• Lepää – uni on tärkeintä koko listalla
• Pidä lämpimänä – etenkin jalat ja kaula
• Tuuleta asunto – kuiva sisäilma ärsyttää limakalvoja, ja lämmityskaudella ilma on Suomessa usein hyvin kuivaa
• Syö tavallisesti ja monipuolisesti – kasvikset, hedelmät, kala kuten lohi ja silakka sekä täysjyvätuotteet kuten ruisleipä
• Pese käsiä usein – näin vältät tartuttamasta muita taloudessa
• Jätä rankka liikunta väliin – palaa treeniin vasta, kun kuume on ollut poissa muutaman päivän

Pitkittynyt flunssa – milloin se pitää tutkia

Useimmiten flunssa hoituu kotona. Joskus se kuitenkin venyy, ja silloin herää aiheellinen kysymys, onko kyseessä vielä sama tauti vai jokin muu. Pitkittyneestä flunssasta puhutaan tavallisesti silloin, kun oireet jatkuvat yli kahden viikon ilman selvää paranemista, tai kun oireet lievittyvät ja palaavat sitten takaisin.

Tavallisia syitä pitkittymiseen ovat:

• Peräkkäiset tartunnat – uusi virus ehtii tarttua ennen kuin edellisestä on toivuttu, jolloin tuntuu kuin sama flunssa jatkuisi viikkoja
• Sivuontelotulehdus – kasvojen alueen paine ja kipu jatkuvat, usein toispuoleisina
• Keuhkoputkitulehdus – yskä jää päälle ja korostuu öisin
• Ärsytysyskä – kuiva sisäilma, tupakointi tai pakkasilma pitävät limakalvot ärtyneinä
• Allergia tai astma – oireet muistuttavat flunssaa mutta noudattavat eri rytmiä
• Lääkitys – jotkin verenpainelääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksena kuivaa yskää

Pitkään jatkunut flunssa ilman kuumetta kannattaa myös tutkituttaa. Iäkkäällä ihmisellä kuume voi puuttua kokonaan, vaikka elimistössä olisi tulehdus, joten kuumeettomuus ei ole syy odottaa lisää. Lääkärissä kuunnellaan keuhkot, katsotaan nielu ja korvat ja tarvittaessa otetaan verikokeita tai keuhkokuva. Jos yskä on pääoire, lue lisää artikkelista pitkittynyt yskä. Yli kuusi viikkoa jatkunut yskä kuuluu aina lääkärin arvioitavaksi.

Haittavaikutukset ja varotoimet

Itsehoito on flunssassa pääosassa, mutta muutama asia kannattaa pitää mielessä – erityisesti jos ikää on kertynyt ja käytössä on useampi lääke.

• Kipu- ja kuumelääkkeet: noudata pakkausselosteen annostusta äläkä ylitä vuorokausiannosta. Monet yhdistelmävalmisteet sisältävät samaa vaikuttavaa ainetta kuin tavallinen särkylääke, jolloin annos voi kaksinkertaistua huomaamatta. Kysy apteekista, jos et ole varma.
• Muut lääkkeet: jos käytät verenohennus-, verenpaine-, diabetes- tai munuaissairauden lääkitystä, keskustele lääkärin tai apteekin kanssa ennen uusien itsehoitovalmisteiden käyttöä.
• Nenän tukkoisuutta avaavat suihkeet: niitä ei ole tarkoitettu yhtäjaksoiseen pitkään käyttöön. Noudata valmisteen ohjeita.
• Sauna: jos sinulla on kuumetta tai olo on heikko ja huimaa, jätä sauna väliin. Kuumassa neste haihtuu ja verenpaine voi laskea.
• Raskaus ja imetys: kysy neuvolasta, apteekista tai lääkäriltä ennen minkä tahansa valmisteen käyttöä.

Milloin pitää ottaa yhteyttä lääkäriin?

Suurin osa flunssista menee ohi itsestään. On kuitenkin tilanteita, joissa tilanne on syytä näyttää lääkärille:

• Jos oireet jatkuvat yli 10–14 päivää ilman paranemista
• Jos kuume nousee uudelleen sen jälkeen, kun olo on jo kohentunut
• Jos saat korkean kuumeen, hengenahdistusta tai voimakasta kipua rinnassa tai sivuonteloissa
• Jos yskä on jatkunut yli kuusi viikkoa tai yskökset ovat veriset
• Jos sinulla on krooninen sairaus, kuten keuhkoahtaumatauti (COPD), diabetes tai sydän- ja verisuonisairaus
• Jos tunnet itsesi epätavallisen huonovointiseksi tai sekavaksi

On aina parempi soittaa kerran liikaa kuin kerran liian vähän – etenkin kun ikää on kertynyt enemmän. Suomessa voit ottaa yhteyttä omaan terveysasemaasi tai käyttää Omaolo-palvelua oireiden arviointiin verkossa. Päivystysapu 116 117 neuvoo, kun oma terveysasema on kiinni.

Lyhyt yhteenveto

• Flunssa eli nuhakuume on ylähengitysteiden virusinfektio. Itämisaika on noin 1–3 vuorokautta, ja tauti kestää useimmiten 7–10 päivää, monella 1–2 viikkoa.
• Kulku etenee neljän vaiheen kautta: alkuvaihe, huippuvaihe, hellittämisvaihe ja toipumisvaihe. Yskä voi jatkua vielä viikkoja sen jälkeen, kun muut oireet ovat poissa.
• Kuumeeton flunssa on tavallinen, ja iäkkäällä kuume voi puuttua kokonaan – se ei tarkoita, ettei infektiota olisi.
• Lepo, neste, lämpö ja tavallinen monipuolinen ruoka ovat edelleen parhaat keinot.
• Ota yhteyttä lääkäriin, jos oireet pitkittyvät yli kahden viikon, kuume palaa, hengitys vaikeutuu tai sinulla on pitkäaikaissairaus.