Ikänäkö, kuivat silmät ja näyttöpäivät: mitä silmille voi tehdä

Näyttö aamulla, näyttö töissä ja usein näyttö vielä illalla. Moni huomaa viidenkympin tienoilla, että lukeminen vaatii enemmän valoa kuin ennen, käsivarsi tuntuu lehteä lukiessa liian lyhyeltä ja silmiä alkaa kirvellä iltapäivällä. Useimmiten taustalla on kaksi tavallista ja täysin normaalia asiaa: ikänäkö ja kyynelnesteen liiallinen haihtuminen. Molemmat ovat hyvin tutkittuja, ja molempiin voi arjessa vaikuttaa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä ne johtuvat, mitä voit itse tehdä ja missä tilanteessa silmät on syytä näyttää lääkärille.

Ikänäkö on ikään kuuluva muutos, ei sairaus

Ikänäkö eli presbyopia tarkoittaa sitä, että lähelle katsominen vaikeutuu iän myötä. Terveyskirjaston mukaan ikänäkö ei ole sairaus vaan normaali ikään liittyvä ilmiö. Se koskee käytännössä kaikkia, sillä muutos tapahtuu silmän mykiössä eikä sitä voi elämäntavoilla estää.

Silmän mykiö on kimmoisa linssi, joka muuttaa muotoaan, kun katse siirtyy kaukaa lähelle. Iän myötä mykiö jäykistyy vähitellen ja sitä ympäröivän kotelon kimmoisuus vähenee. Kun mykiö ei enää mukaudu yhtä hyvin, lähikuva ei tarkennu verkkokalvolle. Sen vuoksi teksti alkaa näyttää epätarkalta juuri siltä etäisyydeltä, jolta sitä on aina luettu.

Milloin ikänäkö alkaa

Terveyskirjaston mukaan ikänäkö tulee esiin yleensä 40–45 ikävuoden jälkeen niillä, jotka eivät ole aiemmin tarvinneet silmälaseja. Lukukyky heikkenee vähitellen noin 60–70 ikävuoteen asti, minkä jälkeen tilanne yleensä vakiintuu. Ensimmäiset lukulasit ovat usein vahvuudeltaan noin +0,5–+1,0 diopteria, ja vahvuus kasvaa iän myötä.

Ikänäkö korjataan lukulaseilla, kaksitehoisilla tai moniteholaseilla, joissakin tapauksissa piilolinssiratkaisuilla tai mykiön vaihtoleikkauksella. Valinta kannattaa tehdä yhdessä optikon tai silmälääkärin kanssa, koska sopiva ratkaisu riippuu siitä, millä etäisyydellä työskentelet ja luet.

Ikänäkö ja aiempi taittovirhe

Ikänäkö tulee kaikille, mutta se huomataan eri aikaan. Kaukotaittoinen eli hyperooppinen silmä joutuu tekemään töitä jo valmiiksi, ja siksi lähityön vaikeutuminen voi tulla esiin jo lähempänä neljääkymmentä. Likitaittoinen taas näkee lähelle ilman laseja tavallista pidempään ja voi huomata ikänäön vasta sitä kautta, että lukeminen sujuu parhaiten ottamalla lasit pois. Kumpikaan ei ole poikkeavaa. Jos käytät jo laseja, ikänäkö tarkoittaa käytännössä sitä, että lähilisää tarvitaan aiemman korjauksen päälle.

Miksi ikänäkö tuntuu erityisesti näyttöpäivinä

Näyttö on tyypillisesti kauempana kuin kirja mutta lähempänä kuin katse ikkunasta ulos. Jos lasit on hiottu lukuetäisyydelle, näyttö jää usein juuri väärään kohtaan, ja silmät joutuvat tarkentamaan koko päivän tilanteessa, joka ei ole optimaalinen. Tämä on yksi tavallisimmista syistä siihen, että näyttöpäivä tuntuu raskaammalta kuin sama määrä lukemista paperilta.

Kuivat silmät ja silmien kuivuus

Kuivasilmäisyys on Terveyskirjaston mukaan todennäköisesti yleisin silmäsairaus, ja tutkimustavasta riippuen sitä esiintyy noin 5–50 prosentilla väestöstä. Noin 90 prosentissa tapauksista kyse ei ole siitä, että kyynelnestettä erittyisi liian vähän, vaan siitä, että sitä haihtuu silmän pinnalta liikaa.

Tyypillisiä tuntemuksia ovat hiekan tai roskan tunne silmissä ja kuivuuden tunne. Joskus silmä alkaa vuotaa vettä, mikä hämmentää monia: vetistäminen on silmän reaktio ärsytykseen, ei merkki siitä, että kosteutta olisi liikaa. Myös näöntarkkuus voi vaihdella päivän mittaan. Altistavia tekijöitä ovat muun muassa ikääntyminen, naissukupuoli, ilmastointi, näyttöpäätetyö sekä eräät sairaudet ja lääkkeet.

Miksi näyttötyö pahentaa tilannetta

Silmäluomet sulkeutuvat useita kertoja minuutissa ilman että sitä huomaa. Terveyskirjaston mukaan tämä räpyttely hidastuu merkittävästi tarkassa työskentelyssä. Räpytys on se liike, joka levittää kyynelnesteen tasaisesti silmän pinnalle. Kun räpytystiheys putoaa, kyynelkalvo ehtii ohentua ja rikkoutua paikoin, ja silmän pinta kuivuu. Sama ilmiö näkyy myös keskittyneessä lukemisessa ja käsityössä, mutta näytön ääressä jaksot ovat yleensä pisimpiä.

Kuiva sisäilma

Haihtuminen on fysikaalinen tapahtuma, ja se kiihtyy kuivassa ilmassa. Lämmityskaudella sisäilman suhteellinen kosteus laskee, ja ilmastointi kuivattaa ilmaa myös kesällä. Siksi sama työpäivä voi tuntua silmissä eri tavalta talvella kuin kesällä. Myös suora ilmavirtaus kasvoille, esimerkiksi auton puhaltimesta tai ilmalämpöpumpusta, lisää haihtumista.

Muita tavallisia taustatekijöitä

Kyynelnesteen koostumus muuttuu iän myötä, ja silmäluomen reunan pienten rauhasten toiminta heikkenee. Ne tuottavat kyynelkalvon rasvakerroksen, joka hidastaa haihtumista. Myös piilolinssien pitkä päivittäinen käyttö, monet yleisesti käytetyt lääkkeet ja eräät perussairaudet vaikuttavat kyynelnesteen määrään tai laatuun. Siksi oireiden syytä ei kannata etsiä pelkästään näytön ääressä vietetyistä tunneista, vaikka ne usein ovatkin se tekijä, johon on helpointa vaikuttaa.

Näyttöpäivän ergonomia

Silmien kannalta työpisteessä on kolme asiaa, jotka ratkaisevat suurimman osan: etäisyys, korkeus ja heijastukset.

Näytön etäisyys saa olla reilusti käsivarren mitan verran. Liian lähellä oleva näyttö vaatii jatkuvaa tarkennusta, ja teksti kannattaa mieluummin suurentaa kuin näyttöä siirtää lähemmäs. Korkeuden osalta pätee sama sääntö kuin niskan kannalta: ruudun yläreuna silmien tason alapuolelle. Heijastukset ovat kolmas ja usein unohdettu tekijä — ikkuna suoraan näytön takana tai kirkas lamppu näytön yläpuolella pakottaa silmän sopeutumaan kahteen hyvin eri kirkkauteen samanaikaisesti. Käännä työpöytä mieluiten niin, että ikkuna on sivulla.

Myös ulkona käyminen kannattaa. Luonnonvalo on kirkkaampaa kuin sisävalaistus missään olosuhteissa, ja ulkona katse hakeutuu luonnostaan kauas. Lyhyt kävely lounaalla tekee silmille sen, mitä yksikään harjoitus näytön ääressä ei tee.

Mitä voit itse tehdä

Silmien kannalta hyödyllisimmät keinot ovat yksinkertaisia ja liittyvät työtapoihin ja ympäristöön.

• Pidä taukoja. Terveyskirjastossa suositellaan pieniä taukoja 20 minuutin välein niin, että katse kohdistetaan 20 sekunnin ajaksi kauemmaksi. Työtä ei tarvitse keskeyttää pitkäksi aikaa: riittää, että katsot ikkunasta ulos tai huoneen toiseen päähän.
• Sijoita näyttö oikein. Näyttöruudun yläreuna kannattaa sijoittaa silmien tason alapuolelle, jolloin katsesuunta on hivenen alaspäin. Silloin luomi peittää suuremman osan silmän pinnasta ja haihtuminen vähenee.
• Räpyttele tietoisesti. Muutama rauhallinen, kokonaan sulkeva räpäytys silloin tällöin palauttaa kyynelkalvon. Puolittainen räpäytys ei riitä.
• Huolehdi valaistuksesta. Vältä lukemista hämärässä ja huolehdi, että valoa on riittävästi mutta se ei heijastu näytöstä silmiin. Yleisvalo ja erillinen lukuvalo toimivat yhdessä paremmin kuin yksi kirkas lamppu.
• Vaikuta ilman kosteuteen. Kohtuullinen sisälämpötila, tuuletus ja tarvittaessa ilmankostutin auttavat lämmityskaudella. Käännä puhallin pois kasvoilta.
• Käytä laseja oikeaan tarkoitukseen. Lukulasit on hiottu lukuetäisyydelle. Jos työpäivä kuluu näytön ääressä, kerro etäisyys optikolle — näyttötyöhön voidaan tehdä omat lasit.
• Kosteuttavat silmätipat. Terveyskirjaston mukaan säilöntäaineettomia kosteuttavia tippoja voi käyttää usein, 2–4 kertaa vuorokaudessa ja tarvittaessa useamminkin.
• Käy tarkastuksessa. Terveyskirjastossa suositellaan silmälääkärin tutkimusta 40 ikävuoden jälkeen viiden vuoden välein.

Mitä ravinnolta ei kannata odottaa

Tämä on syytä sanoa suoraan, koska verkossa luvataan usein muuta. Ikänäkö johtuu mykiön ja sitä ympäröivän kotelon rakenteen muuttumisesta iän myötä. Mikään ruokavalio ja mikään ravintolisä ei palauta mykiön joustavuutta eikä poista lukulasien tarvetta. Jos lähelle katsominen on vaikeutunut, ratkaisu on oikeanvahvuiset lasit — ei purkki.

Samoin kuivan silmän oireita hoidetaan ensisijaisesti työtavoilla, ympäristöllä ja tarvittaessa kosteuttavilla tipoilla, ja pitkittyneet oireet kuuluvat lääkärille. Ravitsemuksen rooli näissä tilanteissa on toinen: monipuolinen ruokavalio turvaa sen, että silmän normaaliin toimintaan tarvittavia ravintoaineita saadaan riittävästi. Se on eri asia kuin oireen hoitaminen.

Sama koskee silmien väsymistä pitkän näyttöpäivän jälkeen. Se on seurausta työtavoista ja ympäristöstä, ja se korjaantuu niitä muuttamalla. Jos joku lupaa, että väsymys katoaa purkista, lupaus ei perustu hyväksyttyihin väitteisiin. Rehellinen vastaus on tylsempi mutta toimivampi: tauko, valo, etäisyys ja oikeat lasit.

Ravintoaineet ja normaalin näön ylläpitäminen

Muutamalle vitamiinille ja kivennäisaineelle on EU:ssa hyväksytty ravitsemus- ja terveysväite, joka liittyy näköön. Väite koskee aina yksittäistä ravintoainetta ja normaalin toiminnan ylläpitämistä — ei oireiden hoitamista.

• Sinkki auttaa ylläpitämään normaalia näköä.
• A-vitamiini auttaa ylläpitämään normaalia näköä.
• A-vitamiini auttaa ylläpitämään normaaleja limakalvoja.
• Sinkki suojaa soluja hapettumisstressiltä.
• C-vitamiini suojaa soluja hapettumisstressiltä.

Sinkkiä saa tavallisesta ruoasta muun muassa täysjyväviljasta, palkokasveista, maitovalmisteista ja lihasta. A-vitamiinia saadaan eläinperäisistä lähteistä sellaisenaan ja kasviksista beetakaroteenina. A-vitamiinilla on myös määritelty turvallisen saannin yläraja, joten sen kohdalla kannattaa tietää sekä saantisuositus että yläraja: A-vitamiinin saantisuositus, lähteet ja yläraja. C-vitamiinin tavallisimmat lähteet ovat marjat, hedelmät ja kasvikset.

Ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota eikä terveellisiä elämäntapoja. Suositeltua päivittäistä annosta ei tule ylittää.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Suurin osa silmien väsymisestä on vaaratonta, mutta osa oireista vaatii nopeaa arviota. Hakeudu päivystykseen heti, jos:

• näkö heikkenee toisesta silmästä äkillisesti, ikään kuin katkaisimesta painamalla
• näkökentässä näkyy äkillisiä valonvälähdyksiä tai runsaasti uusia liikkuvia hahmoja tai varjo, joka etenee näkökentän reunalta
• silmä on kipeä ja punoittava, tai näkö sumenee äkillisesti ja siihen liittyy voimakas päänsärky ja pahoinvointi
• kaksoiskuvat ilmaantuvat äkillisesti
• näköoireeseen liittyy puheen häiriö tai halvausoire

Nämä oireet eivät liity näyttötyöhön eivätkä ikänäköön, ja niiden kohdalla ei kannata jäädä seuraamaan tilannetta kotona. Silmän verkkokalvon ja verisuonten tapahtumissa aika on ratkaiseva tekijä, ja tuntien viive voi vaikuttaa lopputulokseen.

Varaa aika lähipäivinä, jos näkö heikkenee vähitellen, suorat viivat alkavat näyttää mutkaisilta, lukiessa katoaa osia tekstistä tai silmien kuivuus ja ärsytys jatkuvat itsehoidosta huolimatta.

Silmälääkärin tutkimuksessa selvitetään myös sellaisia sairauksia, jotka eivät alkuvaiheessa tunnu miltään. Glaukooma eli silmänpainetauti on Terveyskirjaston mukaan usein täysin oireeton alkuvaiheessa, ja yli 40-vuotiaista 1–2 sadasta sairastaa sitä. Silmänpohjan ikärappeuma taas on tarkan näkemisen alueen sairaus, jota esiintyy yli 60-vuotiaista noin joka kymmenennellä ja yli 80-vuotiaista noin joka kolmannella. Kummankin kohdalla ajoissa aloitettu seuranta ja hoito ovat ratkaisevia, ja siksi säännöllinen tarkastus on tärkeä myös silloin, kun mikään ei vaivaa.

Yhteenveto

Ikänäkö tulee lähes kaikille 40–45 ikävuoden jälkeen, ja se johtuu mykiön jäykistymisestä. Se ei ole sairaus, ja se korjataan laseilla. Kuivat silmät johtuvat useimmiten kyynelnesteen liiallisesta haihtumisesta, jota näyttötyö, kuiva sisäilma ja ilmavirtaus lisäävät. Tehokkaimmat keinot ovat tauot, näytön sijoitus, tietoinen räpyttely, valaistus, ilman kosteus ja oikeaan etäisyyteen hiotut lasit. Äkilliset näkömuutokset, valonvälähdykset, kipu ja punoitus kuuluvat aina lääkärille.