Kollageeni ja kollageenitäydennys: mitä tiedetään ja mitä ei

Kollageeni on yksi eniten puhutuista ravintolisien raaka-aineista, ja siitä luvataan usein enemmän kuin siitä tiedetään. Tämä artikkeli kulkee toiseen suuntaan. Käymme läpi, mitä kollageeni on, missä sitä kehossa on, mitä sana hydrolysoitu tarkoittaa, miten elimistö käsittelee syödyn proteiinin ja mitä kollageenijauheelta ei kannata odottaa. Lopuksi kerromme, mitkä iholle hyödylliset asiat ovat hyvin tunnettuja eivätkä vaadi kollageenia lainkaan.

Mitä kollageeni on?

Kollageeni on proteiini ja ihmiskehon yleisin yksittäinen valkuaisaine. Sitä on ihossa, jänteissä, nivelsiteissä, rustossa, luussa ja verisuonten seinämissä. Kollageeni ei ole vitamiini eikä kivennäisaine, vaan rakenneproteiini: se muodostaa säikeitä, jotka antavat kudokselle vetolujuutta.

Terveyskirjaston mukaan "sidekudos tekee ihon joustavaksi ja lujaksi. Sen keskeisiä rakenneosia ovat kollageenit ja elastiini." Ihossa kollageenisäikeet sijaitsevat pääosin verinahassa eli ihon keskimmäisessä kerroksessa, orvaskeden alla.

Kollageenin määrä muuttuu iän myötä

Ihon rakenne muuttuu vuosien mukana, ja muutos koskee myös kollageenia. Terveyskirjasto toteaa ikääntyvästä ihosta, että verinahan kollageenin määrä vähenee, ja että "iän mukana sidekudoksen elastiinin määrä ja sen myötä ihon kimmoisuus vähenevät ja iho rypistyy." Tämä on normaali osa ikääntymistä, ei sairaus. Siitä, miten ihon rakenne kokonaisuutena muuttuu, kerromme tarkemmin artikkelissa miten rypyt syntyvät.

Ikä ei ole ainoa tekijä. Terveyskirjaston mukaan ihomuutosten kehittymiseen vaikuttavat "sukuominaisuuksien ja iän lisäksi ennen kaikkea UV-altistus ja tupakointi". Näihin kahteen voi itse vaikuttaa, ja siksi ne ovat tämän artikkelin loppupuolen tärkein osa.

Kollageenityypit ja raaka-aineet

Kollageeni ei ole yksi ainoa aine vaan proteiiniperhe. Ihmiskehosta on tunnistettu useita kymmeniä kollageenityyppejä, joista muutama kattaa valtaosan kokonaismäärästä. Tyyppi I on yleisin ja sitä on erityisesti ihossa, luussa ja jänteissä. Tyyppi II on rustolle ominainen. Tyyppi III esiintyy usein tyypin I rinnalla pehmeissä kudoksissa ja verisuonten seinämissä.

Ravintolisissä käytettävä kollageeni on eläinperäistä, koska kollageeni on eläinkudoksen rakenneproteiini. Yleisimmät raaka-aineet ovat nauta, sika ja kala. Nautakollageeni on tyypillisesti peräisin vuodasta ja luusta, kalakollageeni kalan nahasta ja suomuista. Kasviperäistä kollageenia ei ole olemassa: kasveissa ei ole kollageenia lainkaan. Jos tuotetta markkinoidaan kasvipohjaisena kollageenina, kyse on jostakin muusta kuin kollageenista.

Mitä hydrolysoitu kollageeni tarkoittaa?

Tämä on puhdasta kemiaa, ja se kannattaa ymmärtää, koska se selittää sekä jauheen käyttöominaisuudet että sen, mitä keho tekee sille.

Proteiini on pitkä ketju aminohappoja, jotka on liitetty toisiinsa peptidisidoksilla. Hydrolyysi tarkoittaa sidosten katkaisemista veden avulla, käytännössä lämmön ja entsyymien avulla. Kun kollageeni hydrolysoidaan, pitkät ketjut katkeavat lyhyemmiksi pätkiksi, joita kutsutaan peptideiksi. Molekyylikoko pienenee huomattavasti.

Koolla on kaksi käytännön seurausta:

• Liukoisuus. Käsittelemätön kollageeni ja siitä valmistettu gelatiini liukenevat huonosti kylmään nesteeseen ja hyytyvät jäähtyessään. Hydrolysoitu kollageeni liukenee myös kylmään veteen eikä hyydy.
• Rakenne ja maku. Hydrolysoitu kollageenijauhe on tavallisesti mautonta ja hajutonta ja sekoittuu nesteeseen ilman paakkuja.

Hydrolysointi on siis valmistustekninen käsittely, joka muuttaa jauheen käyttäytymistä lasissa. Se on eri asia kuin kysymys siitä, mitä keho tekee proteiinille sen jälkeen, kun se on nielty.

Mitä kollageenitäydennyksestä tiedetään – ja mitä ei

Aloitetaan siitä, mikä on selvää. Kollageenille ei ole hyväksytty yhtään terveysväittämää Euroopan unionissa. Ei ihoa, ei niveliä, ei kynsiä, ei hiuksia koskevaa. Se ei ole muotoiluvirhe eikä sanavalintakysymys: hyväksyttyä väittämää ei yksinkertaisesti ole olemassa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei kukaan – emme mekään – saa kertoa sinulle, mitä kollageenijauhe tekee kehossasi. Tässä artikkelissa kerromme siksi vain, mitä kollageeni aineena on ja miten jauhetta käytetään.

Mitä sitten jää avoimeksi? Käytännössä kaikki se, mistä mainoksissa puhutaan. Aiheesta on julkaistu tutkimuksia, mutta ne ovat pääosin pieniä, kestoltaan lyhyitä ja menetelmiltään vaihtelevia, eikä niiden perusteella ole voitu osoittaa syy-yhteyttä, jota terveysväittämän hyväksyminen edellyttäisi. Avoimia kysymyksiä ovat muun muassa se, kuinka suuri osa peptideistä säilyy ehjänä ruoansulatuksen läpi, mitä ne kehossa tekevät, mikä annos olisi merkityksellinen ja kuinka pitkä käyttöaika olisi tarpeen. Näihin ei tällä hetkellä ole viranomaisten hyväksymää vastausta.

Tämä ei tarkoita, että kollageenijauhe olisi haitallista. Se on elintarvike, ja käytännössä hyvin tavallinen proteiinin lähde. Se tarkoittaa vain, ettei sen käytöstä voi luvata mitään.

Mitä EI kannata odottaa

Tässä on artikkelin tärkein kohta, ja se on samalla se, joka mainoksista useimmiten puuttuu.

Syöty kollageeni sulaa kuten mikä tahansa muu proteiini. Terveyskirjaston mukaan mahalaukussa "korkeintaan 15 % proteiineista hajoaa peptideiksi ja aminohapoiksi", ja hajoaminen jatkuu ohutsuolen alkuosassa, minkä jälkeen "pilkkoutuneet proteiinit pääsevät imeytymään verenkiertoon". Ruokaviraston sanoin "elimistö muodostaa ravinnosta saamistaan aminohapoista ja elimistön muista aineista tarvitsemansa proteiinit".

Näistä kahdesta lauseesta seuraa kaksi asiaa:

• Nielty kollageeni ei siirry sellaisenaan ihoon, niveleen tai kynteen. Se puretaan osiin ruoansulatuksessa.
• Keho ei ohjaa aminohappoja määränpäähän sen mukaan, mistä ruoasta ne ovat peräisin. Kollageenista, kananmunasta ja kalasta saadut aminohapot päätyvät samaan aminohappovarantoon, josta elimistö rakentaa ne proteiinit, joita se kulloinkin tarvitsee.

Tämä on syy siihen, miksi ajatus "syön kollageenia, joten saan kollageenia ihooni" ei toimi kemiallisesti niin suoraviivaisesti kuin se kuulostaa. Se ei ole markkinoinnin sävyero vaan perusruoansulatusta.

Käytännön johtopäätös on rauhallinen: jos haluat kokeilla kollageenijauhetta, tee se realistisin odotuksin ja pidä samalla huolta niistä asioista, joiden merkitys ihon kannalta on hyvin tunnettu. Ne käydään läpi hieman jäljempänä, ja ne eivät maksa mitään.

Kollageenia on myös tavallisessa ruoassa

Kollageeni ei ole ravintolisien keksintö. Sitä saa suomalaisesta arkiruoasta, ja usein huomaamatta:

• Luuliemi. Pitkään keitetystä luusta ja rustosta liukenee liemeen gelatiinia, joka on kollageenista peräisin. Siksi jäähtynyt luuliemi hyytyy.
• Sidekudospitoiset lihanpalat. Potka, niska, poski, häntä ja muut pitkään haudutettavat palat sisältävät runsaasti sidekudosta.
• Kala nahkoineen. Kalan nahka ja ruotojen ympäristö ovat sidekudospitoisia.
• Gelatiini. Elintarvikegelatiini valmistetaan kollageenista, ja sitä on esimerkiksi hyytelöissä ja monissa jälkiruoissa.

Tämä on kuvaus siitä, mistä ainetta löytyy – ei suositus syödä jotakin tietyn vaikutuksen vuoksi.

Näin kollageenijauhetta käytetään

Jos päätät kokeilla kollageenijauhetta, käyttö on yksinkertaista.

Sekoittaminen. Hydrolysoitu kollageenijauhe liukenee sekä kylmään että lämpimään nesteeseen. Se sopii veteen, kahviin, teehen, mehuun, smoothieen, puuroon ja jogurttiin. Sekoita jauhe nesteeseen ja anna sen liueta hetki.

Maku. Jauhe on mautonta ja hajutonta, joten se ei muuta juoman tai ruoan makua. Tämä on käytännön syy siihen, että moni valitsee jauheen tabletin sijaan.

Ajankohta. Vuorokaudenajalla ei ole ruoansulatuksen kannalta merkitystä. Valitse hetki, jonka muistat helpoiten – aamukahvi tai aamupuuro toimii monelle siksi, että se on jo olemassa oleva tapa.

Annos. Noudata pakkauksen annostusohjetta äläkä ylitä suositeltua päivittäistä annosta. Ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota eikä terveellisiä elämäntapoja.

Säilytys. Säilytä jauhe kuivassa ja huoneenlämmössä pakkauksen ohjeen mukaan. Kosteus paakkuunnuttaa jauheen. Pidä ravintolisät poissa pienten lasten ulottuvilta.

Yhdistäminen ruokavalioon. Kollageenijauhe on proteiinin lähde muiden joukossa, ja annospussin sisältämä määrä on pieni verrattuna päivän kokonaisproteiinin saantiin. Se ei siis korvaa aterioita eikä ruoan proteiinia.

Mikä iholle on hyvästä – eikä vaadi kollageenia

Tämä osa artikkelia on se, josta on eniten hyötyä, koska se koskee asioita, jotka ovat hyvin tunnettuja ja jotka ovat kokonaan omissa käsissäsi.

Auringonsuojaus

Terveyskirjaston mukaan ihomuutosten kehittymiseen vaikuttavat iän ja perimän lisäksi ennen kaikkea UV-altistus ja tupakointi. UV-altistus on siis se yksittäinen ulkoinen tekijä, johon kannattaa kiinnittää huomiota. Käytännössä: varjo keskipäivällä, hattu ja pitkähihainen kesällä, aurinkosuojavoide kasvoille ja käsille myös Suomessa, eikä solariumia.

Tupakoimattomuus

Tupakointi mainitaan samassa lauseessa UV-altistuksen kanssa. Tupakoinnin lopettaminen on siten yksi harvoista asioista, joilla on ihon kannalta selvä ja dokumentoitu merkitys. Apua lopettamiseen saa terveysasemalta ja apteekista.

Perusvoide

Ihon kuivuus on ikääntyessä hyvin tavallista. Terveyskirjaston mukaan "kuivan ihon taustalla on usein taipumus atooppiseen ihottumaan tai ikääntyminen", ja "perusvoiteen käyttö heti pesun jälkeen sitoo ihoon kosteutta ja estää kuivumista. Yleensä kuivalle iholle sopii parhaiten rasvaisempi perusvoide." Myös liiallinen saippuapesu ja kuiva huoneilma kuivattavat ihoa. Aiheesta kerrotaan lisää artikkelissa kuiva iho.

Riittävä proteiini ruoasta

Koska keho rakentaa omat proteiininsa ravinnon aminohapoista, ruoan proteiinimäärällä on merkitystä koko kehon kannalta. Ruokaviraston mukaan "painokiloa kohden proteiinien saantisuositus on 0,83 g/kg/vrk 18–69-vuotiaille ja 1,2–1,5 g/kg/vrk 70 vuotta täyttäneille". Suositus nousee siis 70 ikävuoden jälkeen. Hyviä lähteitä ovat kala, kana, liha, kananmuna, maitotuotteet, palkokasvit ja pähkinät.

Uni ja arki

Säännöllinen unirytmi, liikkuminen ja monipuolinen ruokavalio ovat osa terveellisiä elämäntapoja. Ne eivät ole vaihtoehto ravintolisälle eivätkä toisin päin – ne ovat se pohja, jonka päälle kaikki muu tulee.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos jokin seuraavista koskee sinua:

• Ihosi kuivuus on hankalaa tai kutina häiritsee. Terveyskirjaston mukaan "hankala ihon kuivuminen ja häiritsevä kutina ovat syy lähteä lääkäriin".
• Ihollasi on luomi tai muu ihomuutos, joka on uusi, kasvaa, muuttaa muotoaan tai väriään, vuotaa verta tai ei parane.
• Iho-oire on laaja, pitkittynyt tai muuttaa arkeasi.
• Käytät säännöllisesti reseptilääkkeitä, sinulla on pitkäaikaissairaus tai olet raskaana tai imetät, ja harkitset uuden ravintolisän aloittamista.

Ravintolisä ei ole lääke eikä korvaa lääkärin arviota.

Yhteenveto

• Kollageeni on kehon yleisin proteiini ja ihon sidekudoksen keskeinen rakenneosa. Verinahan kollageenin määrä vähenee iän myötä.
• Hydrolysoitu kollageeni tarkoittaa, että proteiiniketjut on katkottu lyhyemmiksi peptideiksi. Se lisää jauheen liukoisuutta kylmään nesteeseen.
• Kollageenille ei ole hyväksytty yhtään terveysväittämää EU:ssa.
• Syöty kollageeni pilkkoutuu ruoansulatuksessa aminohapoiksi kuten muutkin proteiinit. Se ei siirry sellaisenaan ihoon.
• Kollageenia on myös tavallisessa ruoassa, esimerkiksi luuliemessä ja sidekudospitoisissa lihanpaloissa.
• Ihon kannalta parhaiten tunnetut keinot ovat auringonsuojaus, tupakoimattomuus, perusvoide ja riittävä proteiinin saanti ruoasta.
• Ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota eikä terveellisiä elämäntapoja.