Miehen hiukset ja päänahka 50 ikävuoden jälkeen

Miehen hiukset ja päänahka muuttuvat 50 ikävuoden jälkeen, ja suurin osa muutoksesta on tavallista ikääntymistä. Yksittäinen hius ohenee, sen kasvuvaihe lyhenee ja väriä tuottavat pigmenttisolut vähenevät. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä hiukselle ja päänahalle iän myötä tapahtuu, miten päänahkaa hoidetaan tavallisessa arjessa ja mitä ravintoaineista saa lainsäädännön mukaan sanoa. Samalla sanotaan suoraan myös se, mitä ravintolisä ei ole.

Mitä hiukselle tapahtuu 50 ikävuoden jälkeen?

Hius kasvaa jaksoissa. Jokaisella hiuksella on oma kasvuvaiheensa, lepovaiheensa ja irtoamisvaiheensa, ja päänahan tuhannet hiustupet ovat eri vaiheissa eri aikoina. Ikääntyminen ei pysäytä tätä kiertoa, mutta se muuttaa sen mittasuhteita.

Terveyskirjaston mukaan "hiuksen kasvuvaihe lyhenee, eikä hius ennätä nuoruusvuosien pituiseksi ennen irtoamistaan. Hiusten määrä vähenee." Samassa artikkelissa todetaan, että "hiusnystyt pienenevät ja hiusten läpimitta ohenee" ja että "pigmenttisolujen määrä vähenee ihon lisäksi myös karvatupissa, ja hiukset harmaantuvat".

Käytännössä kolme asiaa tapahtuu siis rinnakkain. Yksittäinen säie on ohuempi kuin nuorena, hius ei ehdi kasvaa yhtä pitkäksi ennen kuin se irtoaa, ja väri haalistuu. Kun säikeet ohenevat, koko hiuspohja näyttää kevyemmältä, vaikka hiusten lukumäärä ei olisi muuttunut yhtä paljon kuin peilikuva antaa ymmärtää. Tätä kutsutaan nimellä hiusten oheneminen, ja siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa miksi hiukset ohenevat.

Sama muutos ei koske kaikkia karvoja samalla tavalla. Terveyskirjasto huomauttaa, että "kulmakarvojen, korvien ja nenän karvat voivat miehillä muuttua paksuiksi ja tuuheiksi" samaan aikaan kun päälaen hiukset ohenevat. Kyse ei siis ole siitä, että karvankasvu kokonaisuutena hiipuisi, vaan siitä, että hiustupet reagoivat ikään ja hormoneihin eri tavoin eri puolilla kehoa.

Androgeeninen alopesia on perinnöllinen ominaisuus

Miehillä yleisin syy hiusten vähenemiseen on androgeeninen alopesia, josta puhutaan arkikielessä miestyyppisenä kaljuuntumisena. Terveyskirjaston mukaan se on "yleisin hiustenlähdön syy sekä miehillä että naisilla" ja "usean geenin välittämä perinnöllinen ominaisuus", joka etenee hitaasti. Miehillä muutos alkaa usein ohimoilta tai päälaelta, ja se voi alkaa jo nuorella aikuisiällä.

Tämä kannattaa sanoa selvästi: androgeeninen alopesia on lääketieteellinen tila, jolla on perinnöllinen tausta. Se ei johdu ruokavaliosta, shampoosta, pipon käytöstä eikä siitä, että olisi elänyt jotenkin väärin. Ja koska se ei johdu ruokavaliosta, sitä ei myöskään ratkaista ruokavaliolla.

Ravintolisä ei ole hoito androgeeniseen alopesiaan. Mikään vitamiini, kivennäisaine tai kasviuute ei muuta perinnöllistä taipumusta, eikä yhdellekään ravintoaineelle ole EU:ssa hyväksytty terveysväitettä, joka koskisi hiusten määrän lisäämistä tai menetettyjen hiusten palauttamista. Jos haluat tietää hoitovaihtoehdoista, oikea osoite on lääkäri — ei ravintolisähylly.

Päänahka on oma kokonaisuutensa

Päänahasta puhutaan yllättävän vähän, vaikka se on tavallinen iho: sillä on talirauhaset, oma mikrobistonsa ja oma herkkyytensä ärsytykselle. Kun hiukset ohenevat, päänahka on myös aiempaa näkyvämmin osa kokonaisuutta. Päänahan hoito on kategoria, jossa omilla tavoilla on aitoa merkitystä, koska kyse on ihon hoidosta eikä hiuksen perimästä.

Päänahan hoito ei vaadi erikoistuotteita eikä rutiinia, joka veisi aikaa. Se on lähinnä muutamaa toistuvaa valintaa: millä lämpötilalla peset, kuinka usein, millä pesuaineella ja miten suojaat päätä säältä. Nämä valinnat vaikuttavat siihen, tuntuuko päänahka mukavalta vai kutisevalta — eivät siihen, kuinka monta hiusta päässä on.

Pesu, lämpötila ja tiheys

Pesutiheys on yksilöllinen. Toisilla päänahka rasvoittuu nopeasti ja päivittäinen pesu tuntuu luontevalta, toisilla riittää kaksi tai kolme kertaa viikossa. Yhtä oikeaa väliä ei ole, ja hyvä mittari on se, miltä päänahka tuntuu: kiristääkö se pesun jälkeen, kutiseeko se päivän mittaan.

Muutama käytännön asia toistuu kuitenkin ohjeissa. Käytä haaleaa vettä kuuman sijaan, sillä kuuma vesi kuivattaa ihoa. Hiero shampoo päänahkaan sormenpäillä, ei kynsillä. Huuhtele huolellisesti, koska päänahkaan jäänyt pesuaine on tavallinen ärsytyksen lähde. Kuivaa hiukset painelemalla pyyhkeellä sen sijaan, että hankaisit, ja käytä hiustenkuivaajaa mieluummin miedolla kuin kuumimmalla asetuksella.

Voimakkaasti hajustetut tuotteet ovat tavallinen syy ärtyneeseen päänahkaan. Jos päänahka oireilee, mieto ja mahdollisimman hajusteeton shampoo on järkevä ensimmäinen koe.

Myös muotoilutuotteet kannattaa huomioida. Vahat, geelit ja kuivashampoot jäävät helposti päänahkaan, jos hiukset pestään harvoin, ja kertyvä kerros yhdessä hien ja talin kanssa on tavallinen syy siihen, että päänahka alkaa kutista illalla. Jos käytät muotoilutuotteita päivittäin, pese ne pois yhtä säännöllisesti kuin käytät niitä. Sama koskee hiusvärejä ja niiden käyttöohjeiden vaikutusaikoja: ohjeen ylittäminen ei tuo parempaa lopputulosta, mutta lisää ärsytyksen riskiä.

Hilse ja päänahan kutina

Hilse ja päänahan kutina ovat hyvin yleisiä, eivätkä ne kerro huonosta hygieniasta. Terveyskirjaston mukaan taustalla on usein ihon normaaliin mikrobistoon kuuluva rasvahiiva: "rasvahiivat pilkkovat talia, joka härskiintyy ja ärsyttää ihoa". Ärsytys näkyy punoituksena, kutinana ja hilseilynä.

Voimakkaammassa muodossaan kyse on tali-ihottumasta. Terveyskirjaston mukaan sen esiintyvyys aikuisilla on noin 3–5 prosenttia ja se on "miehillä jonkin verran naisia yleisempää", ja lievempiä oireita, kuten ajoittaista hilseilyä ja kutinaa, on huomattavasti useammalla. Päänahan hilse on tyypillisesti hienojakoista.

Itsehoidossa käytetään apteekista saatavia hilseshampoita, joiden vaikuttavina aineina ovat esimerkiksi ketokonatsoli, seleeni tai sinkkipyritioni; niitä käytetään yleensä pari kertaa viikossa ja annetaan vaikuttaa hetki ennen huuhtelua. Terveyskirjaston mukaan lääkärille kannattaa hakeutua, jos itsehoito ei auta ja oireet häiritsevät arkea. Kutina, kirvely tai jatkuva punoitus päänahassa ei ole asia, jonka kanssa on tarpeen tulla toimeen vuosikausia.

Aurinko, pipo ja sää

Kun hiukset ohenevat päälaelta, ihon oma suoja auringolta ohenee samalla. Terveyskirjaston mukaan "ihon aurinkosuojaukseen kuuluvat aurinkosuojavoiteet, hatun ja vaatetuksen antama suoja ja keskipäivän auringon välttäminen". Päälaki ja ohimot ovat kesällä juuri niitä kohtia, jotka jäävät helposti huomaamatta — kalastusreissulla, pihatöissä ja golfkierroksella yhtä lailla. Lippalakki tai leveälierinen hattu ratkaisee asian yksinkertaisemmin kuin voide.

Talvella tilanne on toinen. Pipo on Suomessa käytännön välttämättömyys, eikä se ohenna hiuksia, mutta märkä tai hiestynyt pipo pitkin päivää voi ärsyttää päänahkaa. Vaihda pipo puhtaaseen riittävän usein, anna sen kuivua kunnolla käyttökertojen välissä ja ota se sisällä pois. Sama koskee kypäriä ja työsuojaimia, joita pidetään päivittäin useita tunteja.

Ravintoaineet: mitä "normaalien hiusten ylläpitäminen" oikeasti tarkoittaa

Ravintoaineiden ja hiusten yhteydestä saa Euroopan unionissa sanoa vain sen, mikä on erikseen hyväksytty. Hyväksytyt väitteet koskevat normaalin ylläpitämistä — eivät määrän lisäämistä, palauttamista tai nopeuttamista. Ero on olennainen, ja se kannattaa lukea tarkkaan, koska juuri siinä kohdassa markkinointi tavallisesti lipsuu.

Nämä ovat väitteet, jotka koskevat tässä käsiteltyjä ravintoaineita:

• Biotiini auttaa ylläpitämään normaaleja hiuksia.
• Biotiini auttaa ylläpitämään normaalia ihoa.
• Sinkki auttaa ylläpitämään normaaleja hiuksia.
• Sinkki auttaa ylläpitämään normaalia ihoa.
• Kupari edistää hiusten normaalin värin säilymistä.
• C-vitamiini edistää normaalia kollageenin muodostumista ihon normaalia toimintaa varten.
• Rauta edistää punasolujen ja hemoglobiinin normaalia muodostumista.

Lue lista vielä kerran ja huomaa verbit: ylläpitää ja edistää normaalia. Väite tarkoittaa, että ravintoaine on osa normaalia toimintaa ja että sen riittävä saanti kuuluu normaalin ylläpitämiseen. Se ei tarkoita, että lisäannos tekisi hiuksesta enemmän kuin normaali. Näin ollen mikään yllä olevista väitteistä ei lupaa mitään sille, kenen hiukset ohenevat perinnöllisistä syistä.

Ravintoaineita saa monipuolisesta ruoasta. Biotiinia on esimerkiksi kananmunassa, pähkinöissä ja täysjyväviljassa, sinkkiä lihassa, palkokasveissa ja siemenissä, kuparia pähkinöissä ja täysjyvässä, rautaa lihassa, palkokasveissa ja tummissa viljatuotteissa ja C-vitamiinia marjoissa, hedelmissä ja kasviksissa. Suomalaisessa arjessa ruisleipä, kala ja kotimaiset marjat kattavat tästä ison osan.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että ravintoaineiden merkitys on erilainen kuin mainoskieli antaa ymmärtää. Riittävä saanti kuuluu kokonaisuuteen, jossa hius ja iho toimivat normaalisti. Jos saanti on jo riittävä, lisäannoksesta ei ole hyväksytyn väitteen perusteella odotettavissa mitään ylimääräistä. Suomessa tavallinen sekaruokavalio kattaa nämä ravintoaineet useimmilla, ja ravintolisä on täydennys niissä tilanteissa, joissa ruokavalio on yksipuolinen tai jokin ruoka-aineryhmä jää kokonaan pois.

Ravintolisissä käytetään myös aineita, joilla ei ole hyväksyttyä terveysväitettä. Kenttäkorte (Equisetum arvense) ja hirssiuute (Panicum miliaceum) ovat kasviuutteita, ja kaikkien kasviuutteiden väitteet ovat EU:ssa olleet käsittelyssä vuodesta 2012 lähtien ilman hyväksyntää. Tauriini ja L-kysteiini ovat puolestaan aminohappoja ja aminohappojohdannaisia. Nämä neljä mainitaan tässä ainesosina — niistä ei saa esittää eikä tässä esitetä mitään vaikutusta. Aiheeseen liittyviä ravintoaineita käsitellään tarkemmin artikkelissa hiukset ja kynnet: mitkä ravintoaineet niihin liittyvät.

Ravintolisä ei korvaa monipuolista ruokavaliota eikä terveellisiä elämäntapoja. Suositeltua päivittäistä annosta ei tule ylittää.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Hitaasti tapahtuva oheneminen ja harmaantuminen vuosien mittaan kuuluvat ikääntymiseen, eivätkä ne vaadi selvittelyä. Lääkärin arvio on kuitenkin paikallaan, jos muutos on nopea tai poikkeaa tästä hitaasta kulusta: jos hiuksia irtoaa lyhyessä ajassa selvästi tavallista enemmän, jos päänahkaan ilmaantuu tarkkarajaisia paljaita kohtia tai jos päänahka punoittaa, kirvelee tai kutisee itsehoidosta huolimatta.

Terveyskirjaston mukaan lääkäri voi arvioida irtoamisen määrää vetokokeella: "normaalisti hiuksia irtoaa alle viisi, ja isompi määrä merkitsee lisääntynyttä hiustenlähtöä". Lisäksi taustalla voi olla asioita, jotka selviävät vastaanotolla ja verikokeilla. Terveyskirjasto mainitsee myös, että nopeaa muutosta edeltää usein "2–4 kuukautta aiemmin voimakas fyysinen stressitilanne".

Ota yhteyttä lääkäriin myös, jos käytät säännöllisesti lääkkeitä ja pohdit niiden osuutta, tai jos harkitset ravintolisän aloittamista pitkäaikaissairauden tai säännöllisen lääkityksen rinnalla. Rautaa sisältäviä ravintolisiä ei pidä käyttää ilman todettua tarvetta, koska liiallinen raudan saanti ei ole toivottavaa.

Yhteenveto

• 50 ikävuoden jälkeen hiuksen kasvuvaihe lyhenee, säie ohenee ja pigmenttisolujen määrä vähenee. Tämä on tavallista ikääntymistä.
• Androgeeninen alopesia on perinnöllinen ominaisuus ja lääketieteellinen tila. Ravintolisä ei ole siihen hoito, ja hoitovaihtoehdoista keskustellaan lääkärin kanssa.
• Päänahka on tavallista ihoa, ja sen hoitoon voi itse vaikuttaa: haalea vesi, mieto ja hajusteeton shampoo, huolellinen huuhtelu, hellävarainen kuivaus, aurinkosuoja kesällä ja puhdas pipo talvella.
• Hilse ja päänahan kutina ovat yleisiä ja usein itsehoidolla hallittavissa. Jos itsehoito ei auta, asia kuuluu lääkärille.
• Ravintoaineista saa sanoa vain sen, mikä on hyväksytty: biotiini ja sinkki auttavat ylläpitämään normaaleja hiuksia, kupari edistää hiusten normaalin värin säilymistä. Ylläpitäminen ei ole sama asia kuin lisääminen.