Jalkojen turvotus ja verenkierto: miksi jalat turpoavat illalla

Jalat ovat verenkierron kannalta kehon vaativin paikka. Sydämestä alaspäin veri kulkee painovoiman myötä, mutta matka takaisin ylös on nousu: nilkoista sydämeen on aikuisella reilusti yli metri, ja koko matkan veren on liikuttava painovoimaa vastaan. Siksi juuri jalat turpoavat, tuntuvat illalla raskailta ja väsyvät päivän mittaan — eivät kädet.

Tässä artikkelissa käydään läpi, miten veri nousee jaloista takaisin sydämeen, miksi istumatyö ja seisomatyö ovat jaloille kuormittavia, milloin illalla turvonneet jalat ovat tavallinen ilmiö ja milloin eivät, ja mitä arjessa voi itse tehdä. Lopuksi kerrotaan, milloin turvotus on syy hakeutua lääkäriin — ja milloin syy hakeutua päivystykseen samana päivänä.

Miten veri nousee jaloista takaisin sydämeen

Verenkierto kulkee kahteen suuntaan. Valtimot vievät verta sydämestä poispäin, laskimot tuovat sen takaisin. Valtimopuolella sydämen pumppausvoima riittää hyvin. Laskimopuolella tilanne on toinen: paine on matala, ja jaloissa veren pitäisi vielä noustakin ylöspäin. Sydän ei yksin riitä siihen työhön.

Ratkaisu on lihaspumppu. Terveyskirjaston lääketieteen sanaston mukaan lihaspumppu on ”veren paluuta etenkin alaraajojen laskimoista avustava mekanismi: kun jalkalihakset supistuvat, laskimot painuvat kokoon, jolloin laskimoläpät ohjaavat syntyvän verenvirtauksen kohti sydäntä”.

Mekanismissa on siis kaksi osaa, ja molempia tarvitaan yhtä aikaa:

• Pohjelihas puristaa. Kun pohkeen lihakset supistuvat — jokaisella askeleella, jokaisella varpaille nousulla — ne painavat lihasten välissä kulkevia syviä laskimoita kokoon ja työntävät veren eteenpäin.
• Läpät estävät paluun. Laskimoiden sisällä on yksisuuntaisia läppiä. Ne päästävät veren ylöspäin ja sulkeutuvat, kun paine yrittää painaa sitä takaisin alas. Ilman läppiä lihasten puristus vain heiluttaisi verta edestakaisin.

Yhdessä nämä muodostavat pumpun, joka toimii vain silloin kun jalka liikkuu. Tämä on koko aiheen ydin: jalkojen laskimoverenkierto on riippuvainen lihastyöstä tavalla, joka ei koske muuta kehoa. Kun ymmärtää sen, kaikki muu tässä artikkelissa seuraa siitä.

Jos läpät eivät toimi kunnolla, veri pääsee valumaan takaisin alaspäin ja paine jalkojen laskimoissa nousee. Terveyskirjaston mukaan alaraajojen laskimovajaatoiminnassa jalkojen laskimot eivät kuljeta verta tehokkaasti ylöspäin, ja seurauksena voi olla turvotusta, särkyä tai paineen tunnetta jaloissa sekä väsymyksen ja raskauden tunnetta. Kyse ei ole harvinaisuudesta: Terveyskirjaston potilasohjeen mukaan 30–40 % aikuisista kärsii laskimovajaatoiminnasta, joka aiheuttaa oireita.

Miksi istumatyö ja seisomatyö ovat jaloille raskaita

Lihaspumppu selittää suoraan, miksi paikallaanolo tuntuu jaloissa.

Istuessa pohjelihas ei tee juuri mitään. Se ei supistu eikä rentoudu, joten pumppu on käytännössä pysähdyksissä. Samalla polvi ja lonkka ovat koukussa, mikä ei helpota veren kulkua. Tunnin kokouksen tai pitkän automatkan jälkeen nilkat tuntuvat tiukoilta, ja se on juuri tämä ilmiö.

Seisominen paikallaan on jaloille yllättävän raskasta. Moni ajattelee seisomista automaattisesti liikkeenä, mutta paikallaan seisova pohjelihas on staattisessa jännityksessä: se ei vuorottele supistuksen ja rentoutuksen välillä, eikä pumppu siksi toimi juuri sen paremmin kuin istuessa. Lisäksi pystyasennossa painovoima kohdistuu jalkojen laskimoihin täydellä painolla koko työvuoron ajan. Kaupan kassalla, leikkaussalissa tai keittiössä seisova ihminen tietää tämän kokemuksesta.

Ratkaiseva ero ei siis ole istuminen vastaan seisominen, vaan paikallaanolo vastaan liike. Muutama askel, kymmenen kantapäännostoa tai nilkkojen pyörittely muuttaa tilanteen paljon enemmän kuin työasennon vaihtaminen.

Turvonneet jalat illalla — milloin se on tavallista

Turvotus tarkoittaa Terveyskirjaston mukaan sitä, että kudoksissa olevien solujen välitilaan kertyy nestettä. Jalkojen turvotuksessa yleisin syy on laskimoiden vajaatoiminta.

Laskimoperäisellä turvotuksella on tunnistettava vuorokausirytmi: se on pahimmillaan iltaisin ja vähenee yön aikana makuulla ollessa. Selitys on sama painovoima. Päivän mittaan pystyasennossa nestettä siirtyy kudoksiin, ja kun jalat ovat yön vaakatasossa, se palautuu takaisin verenkiertoon.

Molemminpuolinen, illalla paheneva turvotus

Tavallisimmin turvotus koskee molempia jalkoja suunnilleen yhtä paljon, näkyy nilkoissa ja säärissä, pahenee iltaa kohti ja on aamulla poissa tai selvästi vähäisempää. Se liittyy usein pitkään istumiseen tai seisomiseen, lämpimään säähän, pitkään matkaan tai tavallista vähäisempään liikkumiseen. Tällainen turvotus on yleistä, ja siihen voi itse vaikuttaa seuraavan luvun keinoilla.

Se ei silti tarkoita, ettei sitä kannattaisi seurata. Jos molemminpuolinen turvotus alkaa jatkua myös aamuisin, lisääntyy ilman selvää syytä, tulee uuden lääkkeen aloittamisen jälkeen tai siihen liittyy ihomuutoksia tai parantumattomia haavoja, asia kuuluu lääkärille.

Toispuoleinen turvotus on eri asia

Tämä on artikkelin tärkein yksittäinen kohta. Äkillinen toispuoleinen jalan turpoaminen ei ole sama ilmiö kuin illalla turpoavat jalat, eikä sitä pidä tulkita samalla tavalla.

Kun toinen jalka — tyypillisesti pohje — turpoaa yksinään, ja mukana on kipua, arkuutta, ihon punoitusta tai kuumotusta, kyseessä voi olla syvä laskimotukos eli veritulppa jalassa. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan syvän laskimotukoksen tyypillisiä oireita ovat ”jalan tai pohkeen turvotus, kipu, kuumotus, punoitus ja jopa kuume”, ja kipu pahenee usein liikkuessa. Terveyskirjasto muistuttaa lisäksi, että ”veritulppa voi olla myös kokonaan oireeton”.

Tämä ei ole tilanne, jota jäädään katsomaan viikonlopun yli. Palaamme siihen alempana omassa luvussaan.

Mitä voit itse tehdä jalkojesi hyväksi

Koska pumppu toimii vain liikkeellä, kaikki toimivat keinot ovat muunnelmia samasta asiasta: saa jalan liikkumaan useammin, tai auta verta ylöspäin muulla tavoin.

1. Tauota paikallaanoloa

UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suosituksessa kehotetaan tauottamaan paikallaanoloa aina kun voi. Suositus itsessään on aikuisille reipasta liikkumista ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavaa ainakin 1 tunti 15 minuuttia viikossa, ja lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää liikuntaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Jalkojen kannalta olennaista on, että suosituksessa ei enää vaadita vähintään kymmenen minuutin yhtäjaksoisia jaksoja: myös muutaman minuutin pätkät kerrallaan riittävät.

Käytännössä: nouse ylös kerran tunnissa, kävele lasillinen vettä hakiessasi hieman pidempi reitti, seiso puhelun ajan, käytä portaita. Nämä eivät ole tehokkuusvinkkejä vaan pumpun käynnistyksiä.

2. Pohjelihasliikkeet, jotka onnistuvat istuen

Nämä voi tehdä työtuolissa, junassa tai lentokoneessa, eikä kukaan huomaa mitään.

• Nilkan koukistus ja ojennus. Vedä varpaita kohti säärtä ja ojenna sitten nilkka suoraksi. 15–20 toistoa. Tämä on suorin tapa käyttää pohjelihasta paikallaan istuen.
• Kantapäännostot istuen. Pidä päkiät lattiassa ja nosta kantapäät irti, laske hitaasti alas. 15–20 toistoa.
• Varvasnostot. Päinvastoin: kantapäät lattiassa, päkiät ylös. Aktivoi säären etupuolen lihakset ja tasapainottaa edellistä.
• Nilkan pyöritys. Piirrä varpaalla ympyrää kumpaankin suuntaan, 10 kertaa per suunta per jalka.
• Seisten: varpaille nousut. Jos pääset ylös, tee 15 varpaille nousua tuolin selkänojasta tukea ottaen. Tämä on pohjelihaspumpun kannalta tehokkain yksittäinen liike.

Tee sarja pari kolme kertaa päivässä. Säännöllisyys merkitsee tässä enemmän kuin toistomäärä.

3. Nosta jalat koholle

Jalkojen kohoasento on osa alaraajojen laskimovajaatoiminnan omahoitoa Terveyskirjaston potilasohjeen mukaan. Idea on yksinkertainen: kun jalat ovat sydämen tason yläpuolella, painovoima toimii kerrankin veren paluun puolesta. Asettaudu selinmakuulle ja nosta jalat esimerkiksi tyynyjen tai sohvan käsinojan päälle 10–15 minuutiksi. Ilta on tähän luontevin hetki, koska turvotus on silloin suurimmillaan.

4. Lääkinnälliset hoitosukat

Alaraajojen laskimovajaatoiminnan hoidossa käytetään Terveyskirjaston potilasohjeen mukaan lääkinnällisiä hoitosukkia, erityisesti vaikeammissa tapauksissa. Ne puristavat säärtä ulkoapäin ja tukevat siten laskimoiden toimintaa.

Hoitosukat eivät ole sama asia kuin tavalliset tukisukat, ja niissä on eri puristusluokkia. Oikean luokan ja koon valinta kannattaa tehdä apteekissa tai terveydenhuollon ammattilaisen kanssa mitattujen mittojen perusteella — väärän kokoinen sukka ei tee toivottua työtä. Jos sinulla on jokin muu jalkoihin vaikuttava sairaus, varmista sopivuus ensin lääkäriltä.

5. Viileys illalla

Moni kokee viileän suihkun tai viileän veden valuttamisen sääriä pitkin miellyttäväksi illalla, kun jalat tuntuvat kuumilta ja tiukoilta. Tämä on mukavuuskysymys eikä hoito, mutta se on vaaratonta ja helppo kokeilla.

6. Muut arjen valinnat

Vältä pitkiä jaksoja jalat ristissä istuen, käytä jalkineita joissa nilkka pääsee liikkumaan, ja pidä pitkillä matkoilla tauko vähintään parin tunnin välein. Terveyskirjasto mainitsee pitkän paikallaanolon ja lentomatkat laskimotukoksen riskitekijöinä ja kehottaa matkoilla nousemaan liikkumaan.

Liikkuvuus ja arjen liikkuminen kytkeytyvät tähän suoraan. Jos haluat rakentaa laajemman rutiinin, lue miten pidät kehon toimintakunnossa arjen liikkuvuudella.

Suonikohjut ovat oma aiheensa

Suonikohjut eli laajentuneet pinnalliset laskimot liittyvät samaan mekanismiin, mutta ne ovat oma erillinen aiheensa, jota ei käsitellä tässä artikkelissa. Terveyskirjaston mukaan alaraajojen laskimoiden seinämien heikentyminen aiheuttaa laskimoiden laajentumista eli suonikohjuja. Jos sinulla on näkyviä, pullistuneita suonia, joihin liittyy oireita, kysy asiasta lääkäriltä — arviointi ja hoitovaihtoehdot ovat eri asia kuin arjen turvotuksen hallinta.

Mitä lääkäri voi tutkia

Lääkärin vastaanotolla lähtökohtana ovat esitiedot ja kliininen tutkimus: kumpi jalka, milloin alkanut, miten käyttäytyy vuorokauden aikana, mitä lääkkeitä käytät, onko taustalla leikkausta, murtumaa tai pitkää vuodelepoa.

Jos epäillään syvää laskimotukosta, Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan arvioidaan ensin ennakkotodennäköisyys, minkä jälkeen pienessä tai kohtalaisessa riskissä D-dimeeri-verikoe voi sulkea tukoksen pois ja suuressa riskissä siirrytään suoraan kuvantamiseen. Alaraajojen tukoksen kuvantamistutkimus on kompressiokaikututkimus eli ultraääni.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Hakeudu päivystykseen samana päivänä, jos toinen jalka turpoaa äkillisesti ja siihen liittyy kipua, arkuutta, punoitusta tai kuumotusta. Terveyskirjaston mukaan veritulppaa epäiltäessä on otettava välittömästi yhteys päivystykseen tai soitettava Päivystysapuun numeroon 116 117, sillä hoito on aloitettava nopeasti.

Soita hätänumeroon 112, jos mukana on äkillistä tai asteittain pahenevaa hengenahdistusta tai rintakipua, yskänärsytystä tai veriyskää. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan nämä ovat keuhkoembolian eli keuhkoveritulpan merkkejä, ja tilanne vaatii välitöntä arviota.

Varaa tavallinen vastaanottoaika, jos jokin näistä toteutuu:

• turvotus ei ole aamulla hävinnyt vaan jatkuu läpi vuorokauden
• turvotus on lisääntynyt selvästi ilman selittävää syytä
• säärissä on ihomuutoksia, kutinaa, värjäytymiä tai haava joka ei parane
• jaloissa on kipua kävellessä, joka helpottaa levossa
• turvotus alkoi uuden lääkkeen aloittamisen jälkeen
• hoitosukat eivät helpota oireita

Tämä artikkeli on yleistä tietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Jos olet epävarma, kysy.

Yhteenveto

Jalkojen verenkierto on liikkeestä riippuvainen järjestelmä. Veri nousee jaloista takaisin sydämeen pohjelihasten supistusten ja laskimoiden yksisuuntaisten läppien avulla — sydän yksin ei siihen pysty. Kun jalka on pitkään paikallaan, pumppu ei käy, paine laskimoissa kasvaa ja nestettä siirtyy kudoksiin. Siksi jalat turpoavat illalla ja siksi turvotus katoaa yön aikana.

Molemminpuolinen, iltaa kohti pahentuva ja aamuun mennessä häviävä turvotus on tavallinen ilmiö, johon voi vaikuttaa tauottamalla paikallaanoloa, tekemällä pohjelihasliikkeitä, nostamalla jalat koholle ja käyttämällä tarvittaessa lääkinnällisiä hoitosukkia. Äkillinen toispuoleinen turvotus kipuineen, punoituksineen ja kuumotuksineen on eri asia, ja se kuuluu päivystykseen samana päivänä.