Kuinka kauan flunssa tarttuu – ja kuinka kauan se kestää?

Lyhyt vastaus: itämisaika, tartuttavuus ja kesto

Heräät kurkkukipuun, ja ensimmäinen kysymys on yleensä sama: kuinka kauan olen tartuttava, ja milloin olen taas terve? Tässä ovat luvut ensin. Loppuosa artikkelista kertoo, mistä ne tulevat ja mitä ne tarkoittavat arjessa.

Luvut ovat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Duodecimin Terveyskirjaston mukaisia. Ne ovat keskiarvoja: yksilölliset erot ovat suuria, ja oma olo kertoo enemmän kuin kalenteri.

Flunssan itämisaika – montako päivää tartunnasta oireisiin?

Itämisajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu tartunnasta ensimmäisiin oireisiin. Flunssassa se on lyhyt: alle vuorokaudesta muutamaan päivään. Tavallisimman flunssaviruksen, rinoviruksen, itämisaika on 1–3 vuorokautta.

Lyhyt itämisaika selittää sen tutun kokemuksen, että kaupassa tai lastenlasten syntymäpäivillä käynti näkyy olossa jo parin päivän päästä. Se selittää myös, miksi tartunnan lähdettä on käytännössä mahdotonta osoittaa varmasti – ehdit tavata monta ihmistä kolmessa vuorokaudessa.

Influenssassa itämisaika on hieman pidempi, 1–4 vuorokautta. Ero on pieni, mutta taudinkuva on toinen: influenssa alkaa yleensä äkillisesti ja rajusti, flunssa hiipien.

Kuinka kauan flunssa tarttuu?

Tärkein tieto ensin: tartutat muita jo ennen kuin itse huomaat sairastuneesi. Tartuttavuus alkaa, kun virus on lisääntynyt limakalvoilla, ja se tapahtuu ennen kuin nenä alkaa vuotaa.

Flunssassa tartuttavuus on suurimmillaan 1–3 vuorokautta oireiden alkamisesta. Juuri silloin, kun nenä vuotaa runsaimmin ja aivastelu on tiheintä, virusta myös siirtyy eniten eteenpäin. Viruksia erittyy hengitysteiden eritteisiin yleensä 5–14 vuorokauden ajan, eli erittyminen jatkuu pidempään kuin pahin olo.

Influenssassa aikataulu on hieman toinen. Tartunnan saanut voi levittää tautia jo päivää ennen oireiden alkua, tartuttavuus on suurinta 1–4 ensimmäisen sairauspäivän aikana ja kestää viikon verran. Lapsilla tartuttavuus voi jatkua jopa kaksi viikkoa – hyvä muistaa, jos lastenlapset ovat olleet kipeinä.

Milloin flunssa ei enää tartu?

Tarkkaa kellonaikaa ei ole. Käytännön nyrkkisääntö on kaksiosainen:

• Niin kauan kuin aivastelet, yskit runsaasti tai nenä vuotaa, voit yhä levittää virusta.
• Kun oireet ovat selvästi helpottaneet, kuumetta ei ole ollut vuorokauteen ja energia on palaamassa, tartuntavaara on tyypillisesti pieni.

Pitkittynyt kuiva yskä ilman muita oireita ei yleensä enää tarkoita tartuttavuutta. Se on limakalvojen ärtymistä, joka rauhoittuu omaa tahtiaan – ja voi flunssan jälkeen kestää jopa neljä viikkoa.

Jos et ole varma, onko kyse flunssasta vai jostain muusta, lue myös nuhakuumeen oireista, vaiheista ja kulusta.

Näin tavallinen flunssa etenee päivä päivältä

Flunssa on ylempien hengitysteiden virusinfektio. Se on harvoin vaarallinen, mutta kiusallinen – erityisesti kun ikää on kertynyt hieman enemmän. Taudinkulku noudattaa yleensä tuttuja vaiheita:

• Päivät 1–2: olo on väsynyt, kurkku raapii ja päätä voi särkeä lievästi. Joskus alkuun kuuluu vilunväristyksiä ja lievää kuumetta.
• Päivät 3–5: oireet ovat pahimmillaan. Tukkoinen tai vuotava nenä, aivastelu ja yskä.
• Päivät 6–14: oireet laantuvat vähitellen. Yskä jatkuu usein muita oireita pidempään.

Flunssan oireet kestävät tavallisesti 1–2 viikkoa, ja joissakin tapauksissa oireet jatkuvat useamman viikon ajan. Se on normaalia eikä välttämättä tarkoita, että jokin olisi vialla. Jos olo kuitenkin huononee sen sijaan, että helpottaisi, kannattaa ottaa yhteyttä terveysasemalle.

Influenssa ei ole sama asia kuin flunssa

Arkikielessä molempia kutsutaan flunssaksi, mutta kyse on eri taudeista. Ero näkyy parhaiten alussa:

• Flunssa alkaa hiipien: kurkku raapii, nenä alkaa vuotaa, kuume on lievä tai sitä ei ole lainkaan.
• Influenssa alkaa äkillisesti: korkea kuume, lihassärky, päänsärky ja voimakas väsymys tulevat usein muutamassa tunnissa. Moni muistaa jälkeenpäin tarkalleen, milloin olo muuttui.

Influenssa myös vie enemmän voimia. Terveet aikuiset toipuvat siitä yleensä 1–2 viikon levolla, mutta jälkiväsymys voi jatkua pidempään. Yli 65-vuotiaille ja pitkäaikaissairaille influenssa on selvästi flunssaa vakavampi tauti, ja siksi heille tarjotaan vuosittain maksuton influenssarokote. Lue lisää artikkelista influenssa.

Miksi flunssakausi osuu juuri talveen?

Flunssaviruksia on liikkeellä ympäri vuoden, mutta Suomessa tartunnat ruuhkautuvat loka–maaliskuulle. Syitä on useita, eikä yksikään niistä ole kylmä ilma sinänsä:

• Vietämme aikaa sisällä. Lämmitetyissä ja usein huonosti tuuletetuissa tiloissa ollaan lähempänä toisiamme ja pidempään.
• Sisäilma on kuivaa. Kuivat limakalvot puhdistavat hengitysteitä huonommin, ja pisarat pysyvät ilmassa pidempään.
• Monet virukset viihtyvät viileässä. Rinovirus lisääntyy parhaiten hieman kehon lämpötilaa viileämmässä – siis juuri nenän limakalvoilla talvella.
• Ihmiset kokoontuvat. Joulunajan juhlat, harrastusryhmät ja julkinen liikenne tuovat paljon ihmisiä samaan tilaan lyhyessä ajassa.

Käytännön johtopäätös on lohdullinen: se, että sairastut talvella, ei tarkoita että olisit tehnyt jotain väärin. Se tarkoittaa, että olit sisätilassa muiden kanssa.

Näin vältät tartuttamisen – ja itse tarttumisen

Virus leviää pääasiassa pisaroina, kun yskitään ja aivastellaan, sekä käsien kautta, kun kosketamme ovenkahvoja, ostoskärryjä ja toisia ihmisiä. Onneksi voit itse tehdä paljon:

• Pese kädet usein vedellä ja saippualla vähintään 20 sekunnin ajan – erityisesti niistämisen jälkeen ja ennen ruoanlaittoa.
• Yski ja aivasta hihaan, ei käteen. Tämä on yksi tehokkaimmista tavoista estää viruksen leviäminen.
• Tuuleta asunto muutaman kerran päivässä. Raikas ilma laimentaa viruspitoisuutta sisällä.
• Jää kotiin pahimpien päivien ajaksi. Juuri silloin tartutat eniten, ja lepo lyhentää omaakin kärsimystä.
• Pidä etäisyyttä pikkulapsiperheisiin, jos olet itse flunssassa – ja pyydä heitä vastavuoroisesti pitämään etäisyyttä, jos he ovat kipeitä.
• Vaihda pyyhkeitä usein äläkä jaa niitä muiden kanssa flunssakauden aikana.

Anna keholle parhaat edellytykset toipua

Kun flunssa on jo iskenyt, kyse on ennen kaikkea siitä, että keholle annetaan rauha selvitä. Mikään ei lyhennä flunssaa ratkaisevasti, mutta moni asia tekee viikosta siedettävämmän:

• Lepää ja nuku riittävästi. Uni on kehon tärkeintä palautumisaikaa, ja sairaana unentarve on tavallista suurempi.
• Juo runsaasti vettä, teetä ja lämmintä keittoa. Se pitää limakalvot kosteina ja auttaa irrottamaan limaa. Lämmin kasvissosekeitto tai perinteinen kanakeitto toimivat hyvin.
• Syö monipuolisesti, vaikka ruokahalu olisi huono. Ruisleipä, peruna, lohi tai silakka ja tummat marjat, kuten mustikka ja puolukka, ovat helppoja ja tuttuja aineksia suomalaisessa arjessa.
• Mene ulos päivänvaloon, jos jaksat. Jo lyhyt kävelylenkki voi piristää mielialaa – mutta pakkasessa ei kannata hengästyä kuumeisena.
• Sauna harkiten. Suomalaisessa kulttuurissa sauna on tuttu tapa rentoutua, mutta flunssaisen kannattaa olla varovainen: kuumetta potevalle sauna ei sovi, mutta lievien oireiden yhteydessä lämmin, kostea ilma voi helpottaa hengitystä. Kuuntele omaa kehoasi.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden merkitys immuunijärjestelmän normaalille toiminnalle on oma kokonaisuutensa, eikä se kuulu flunssan kulkuun. Siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa immuunijärjestelmä – mikä se on ja miten tuet sen toimintaa.

Varotoimet: mitä flunssassa kannattaa ottaa huomioon

Suurin osa flunssista menee ohi ilman mitään erityistä. Jos kuitenkin käytät itsehoitovalmisteita, muutama asia on hyvä pitää mielessä:

• Älä ylitä pakkauksessa ilmoitettua vuorokausiannosta. Sama lääkeaine voi olla useassa valmisteessa yhtä aikaa – esimerkiksi särkylääkkeessä ja yhdistelmävalmisteessa – jolloin annos nousee huomaamatta.
• Kysy apteekista, jos käytät säännöllisesti reseptilääkkeitä. Osa itsehoitovalmisteista ei sovi yhteen esimerkiksi verenohennus-, verenpaine- tai diabeteslääkityksen kanssa.
• Raskaana oleville ja imettäville: tarkista aina neuvolasta, apteekista tai lääkäriltä, mitä voit käyttää.
• Munuais- tai maksasairaus, sydänsairaus tai korkea ikä madaltavat kynnystä kysyä neuvoa ennen kuin aloitat mitään uutta.
• Nenän tukkoisuutta helpottavia suihkeita ei ole tarkoitettu pitkäaikaiseen käyttöön. Noudata pakkausselostetta.

Nyrkkisääntö: jos joudut miettimään, sopiiko jokin sinulle, kysy apteekista. Se on maksutonta ja vie pari minuuttia.

Milloin pitää ottaa yhteyttä lääkäriin?

Useimmat flunssat paranevat itsekseen, mutta on tilanteita, joissa on viisasta hakeutua ammattilaisen arvioon. Ota yhteyttä lääkäriin, jos:

• sinulla on korkea kuume, joka kestää yli kolme päivää
• oireet pahenevat viikon jälkeen sen sijaan, että helpottaisivat
• sinulla on hengitysvaikeuksia, rintakipua tai kovaa päänsärkyä
• korvaan tai poskionteloihin tulee voimakasta kipua
• sinulla on pitkäaikaissairaus, kuten astma, keuhkoahtaumatauti, sydänsairaus tai diabetes, ja tunnet olosi selvästi huonommaksi kuin aiemmissa flunssissa

On aina parempi soittaa kerran liikaa kuin kerran liian vähän. Suomessa voit ottaa yhteyttä oman terveysasemasi sairaanhoitajaan tai lääkäriin tai arvioida oireita verkossa Omaolo-palvelussa. Hätätilanteessa – esimerkiksi jos hengittäminen käy vaikeaksi – soita 112.

Lyhyt yhteenveto

• Flunssan itämisaika on lyhyt: alle vuorokaudesta muutamaan päivään, rinoviruksella 1–3 vuorokautta. Influenssalla 1–4 vuorokautta.
• Tartutat muita jo ennen omia oireita. Flunssassa tartuttavuus on suurimmillaan 1–3 vuorokautta oireiden alkamisesta, ja viruksia erittyy yleensä 5–14 vuorokauden ajan.
• Influenssassa tartuttavuus on suurinta 1–4 ensimmäisenä sairauspäivänä ja kestää viikon verran, lapsilla jopa kaksi viikkoa.
• Flunssa kestää tavallisesti 1–2 viikkoa, ja yskä voi jatkua jopa neljä viikkoa. Influenssasta terveet aikuiset toipuvat yleensä 1–2 viikon levolla.
• Käsienpesu, hihaan yskiminen, tuuletus ja lepo ovat tehokkaimmat keinot – sekä itselle että muille.