Kehon nivelet: rakenne, niveltyypit ja notkeuden säilyttäminen

Nivelet ovat kehon liikkuvia liitoksia. Ne tekevät työtä koko valveillaoloajan ilman että kiinnitämme niihin huomiota: polvi koukistuu joka askeleella, olkanivel kiertyy kun otat tavaran ylähyllyltä ja peukalon tyvinivel liikkuu joka kerta kun tartut kahvikuppiin.

Nivel ei kuitenkaan ole pelkkä kahden luun kohtaamispaikka. Se on tarkkaan rakennettu kokonaisuus, jossa jokaisella osalla on oma tehtävänsä. Tässä artikkelissa käydään läpi nivelen rakenne osa osalta, kerrotaan miksi rusto on kehon kudoksista poikkeuksellinen, esitellään yleisimmät niveltyypit ja katsotaan, mitä nivelille tapahtuu vuosien myötä.

Nivelen rakenne osa osalta

Varsinaista liikkuvaa niveltä kutsutaan synoviaaliniveleksi. Sen perusosat ovat samat sormen pienimmässä nivelessä ja lonkan suuressa nivelessä – vain koko, muoto ja liikesuunnat vaihtelevat. Kun tuntee osat ja niiden tehtävät, ymmärtää myös miksi nivel käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy.

Nivelpinnat

Nivelen muodostavien luiden päät ovat muotoutuneet toisiinsa sopiviksi. Tavallisesti toinen pinta on kupera ja toinen kovera, ja ne asettuvat vastakkain kuin kädenpuristus. Juuri nivelpintojen muoto ratkaisee, mihin suuntiin nivel ylipäätään pystyy liikkumaan: syvä malja antaa tukevuutta ja matala kuoppa liikkuvuutta. Tämä on niveltyyppien koko idea, ja siihen palataan tuonnempana.

Nivelrusto

Nivelpintoja peittää ohut, sileä ja kimmoisa nivelrusto. Sillä on kaksi tehtävää. Se jakaa nivelpintaan kohdistuvan paineen laajemmalle alalle, jolloin yksittäiseen kohtaan ei kohdistu liikaa kuormaa, ja se tekee pinnasta niin liukkaan, että luiden päät liukuvat toistensa yli lähes kitkatta. Terveessä nivelessä rusto on tasainen ja joustava. Terveyskirjaston mukaan nivelrikossa taas "nivelpintoja peittävä rusto vaurioituu, ohenee ja osittain häviää".

Nivelkapseli

Nivelkapseli on sitkeä sidekudospussi, joka ympäröi koko niveltä ja kiinnittyy molempiin luihin. Se pitää nivelen koossa, rajoittaa liikkeen sen luonnollisiin ääriasentoihin ja sulkee nivelontelon omaksi tilakseen. Kapselissa on runsaasti hermopäätteitä. Niiden ansiosta keho tietää koko ajan, missä asennossa raaja on – silloinkin kun et katso sitä.

Nivelkalvo

Nivelkapselin sisäpintaa verhoaa ohut nivelkalvo. Se on nivelen oma tuotantolaitos: nivelkalvo erittää nivelnesteen ja huolehtii sen koostumuksesta. Toisin kuin rusto, nivelkalvo on hyvin verekäs kudos, ja se toimii yhdyskohtana verenkierron ja nivelontelon välillä. Kaikki mitä rusto saa, kulkee tämän kalvon kautta.

Niveleste

Nivelontelossa on pieni määrä kirkasta, paksuhkoa nivelnestettä. Sitä on vähän – niin vähän, ettei terveessä nivelessä juuri puhuta nestemäärästä lainkaan. Silti se on nivelen toiminnan kannalta ratkaiseva. Niveleste voitelee nivelpinnat, vähentää kitkaa ja kuljettaa ravintoa rustolle. Se myös vaimentaa osan iskuista yhdessä ruston kanssa.

Nivelsiteet

Nivelsiteet ovat lujia sidekudosjuosteita, jotka kulkevat luusta luuhun joko nivelkapselin sisällä tai sen vahvikkeena. Ne ohjaavat liikkeen oikeaan suuntaan ja pysäyttävät sen ennen kuin nivel joutuu asentoon, joka vahingoittaisi sitä. Nivelsiteitä ei pidä sekoittaa jänteisiin: nivelside yhdistää luun luuhun, jänne kiinnittää lihaksen luuhun. Jänteiden rakenteesta ja huollosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa jänteet kehossa.

Ruston erikoisuus: se saa ravintonsa liikkeestä

Melkein kaikki kehon kudokset saavat happensa ja ravintonsa verenkierron kautta. Verisuoni tuo tavaraa perille riippumatta siitä, mitä kudos sillä hetkellä tekee. Nivelrusto on poikkeus. Siinä ei kulje verisuonia lainkaan, joten se ei voi tilata ravintoa verestä.

Sen sijaan rusto saa ravintonsa nivelnesteestä, ja neste liikkuu rustoon ja sieltä pois vain kuormituksen ja kevennyksen vuorotellessa. Kun nivelpinta painuu kasaan, rustosta puristuu nestettä ulos kuin sienestä. Kun kuormitus poistuu, rusto imee nesteen takaisin sisäänsä – ja mukana kulkevat ravintoaineet. Liike on siis kirjaimellisesti se pumppu, jolla rusto ruokitaan.

Tästä seuraa pari asiaa, jotka kannattaa pysähtyä lukemaan kahdesti.

• Paikallaanolo ei säästä niveltä. Se jättää ruston vaille sitä vaihtelua, josta ravinto kulkeutuu perille. Nivelen lepuuttaminen viikkokausia ei ole rustolle neutraali tila.
• Kevytkin liike riittää. Pumppu toimii jo tavallisessa kävelyssä, portaissa ja siinä että nouset tuolista. Rustolta ei vaadita suorituksia, vaan toistuvaa vuorottelua.
• Vaihtelu on arvokasta. Aina samassa kulmassa toistuva kuormitus ravitsee vain sitä kohtaa rustosta, joka sattuu olemaan kosketuksissa.

Sama asia sanotaan Terveyskirjastossa lyhyesti: "Kohtuullinen liikunta ja nivelen käyttö ovat nivelruston aineenvaihdunnan ja hyvinvoinnin kannalta tärkeitä."

Niveleste muuttuu sen mukaan, miten liikut

Niveleste ei ole aina samanlaista. Levossa se on jähmeämpää ja paksumpaa. Kun nivel alkaa liikkua ja lämmetä, neste ohenee ja leviää helpommin nivelpintojen väliin. Muutos tapahtuu nopeasti, minuuteissa.

Tämä selittää tutun aamuisen kankeuden. Yön yli levänneessä nivelessä neste on paksuimmillaan, ensimmäiset askeleet tuntuvat kömpelöiltä, ja muutaman minuutin liikkeen jälkeen olo on jo aivan toinen. Sama toistuu pitkän auto- tai sohvahetken jälkeen. Kankeus liikkeelle lähtiessä on siis ennen kaikkea tieto siitä, että nivel on ollut kauan paikallaan – ei merkki siitä, että jokin olisi rikki.

Käytännön johtopäätös on rauhoittava: kun aamu tuntuu jäykältä, hoito on liike eikä lisälepo.

Nivelten päätyypit

Nivelet luokitellaan sen mukaan, minkä muotoiset nivelpinnat ovat ja mihin suuntiin ne päästävät liikkeen. Neljä tyyppiä kannattaa tuntea, koska ne selittävät suurimman osan kehon liikkeistä.

Pallonivel

Pallomainen luun pää asettuu maljamaiseen kuoppaan, ja liike on mahdollista kaikkiin suuntiin sekä kiertona. Olkanivel ja lonkkanivel ovat kehon palloniveliä. Ne havainnollistavat hyvin liikkuvuuden ja tukevuuden välisen vaihtokaupan: olkanivelen malja on matala, joten olkapää on kehon liikkuvin ja samalla altein nivel, kun taas lonkan syvä malja tekee nivelestä huomattavasti tukevamman.

Sarananivel

Sarananivel liikkuu kuin oven sarana, eli koukistuu ja ojentuu yhdessä tasossa. Kyynärnivel ja sormien keskinivelet ovat selkeitä esimerkkejä. Polvi luetaan sarananiveliin, mutta se on niistä monimutkaisin: koukistettuna polvessa on myös pieni kiertoliike.

Kiertonivel

Kiertonivelessä luu pyörii oman pituusakselinsa ympäri. Niskan ylimpien kaulanikamien välinen nivel on kiertonivel, ja sen varassa pää kääntyy sivulle. Toinen esimerkki on kyynärvarren luiden välinen nivel, jonka ansiosta kämmen kääntyy ylös ja alas ilman että olkavarsi liikkuu.

Satulanivel

Satulanivelessä molemmat nivelpinnat ovat satulan muotoiset ja asettuvat ristikkäin toisiaan vasten. Tärkein esimerkki on peukalon tyvinivel. Juuri se antaa peukalolle kyvyn asettua muita sormia vastaan, ja sen ansiosta ihminen pystyy pinsettiotteeseen: neulan poimimiseen, napin kiinnittämiseen, kynän pitelemiseen.

Näiden lisäksi kehossa on litteiden pintojen välisiä liukuniveliä, joita on esimerkiksi ranteen ja nilkan pienten luiden välissä, sekä munanivel ranteessa. Ne liikkuvat vähän kerrallaan, mutta yhdessä ne tekevät rannen ja nilkan liikkeistä pehmeitä ja mukautuvia.

Mitä nivelille tapahtuu vuosien myötä

Nivelet muuttuvat iän myötä, ja se on tavallista. Rusto ohenee hitaasti ja sen vesipitoisuus muuttuu. Nivelkapseli ja nivelsiteet jäykistyvät hieman, jolloin liikeradan ääripäät tuntuvat tiukemmilta kuin ennen. Nivelten ympärillä olevien lihasten voima vähenee, jos niitä ei käytetä, ja silloin nivel joutuu ottamaan vastaan suuremman osan kuormasta itse.

Käytännössä muutokset näkyvät siinä, että liikelaajuudet pienenevät vähitellen ja liikkeelle lähtö vie hieman kauemmin kuin ennen. Osa tästä on ikää, mutta iso osa on käyttöä: liikeradat, joita ei käytetä, kapenevat nopeammin kuin ne, joita käytetään päivittäin.

Ikään liittyvät muutokset eivät ole sama asia kuin nivelsairaus. Terveyskirjaston mukaan nivelrikko on "yleisin nivelsairaus, joka aiheuttaa muutoksia nivelen eri rakenteissa", ja se on oma erillinen tilansa – ei väistämätön seuraus ikääntymisestä. Nivelrikkoa käsitellään omassa artikkelissaan nivelrikosta ja arjesta sen kanssa.

Näin pidät nivelet liikkeessä

Nivelen huolto ei vaadi erikoisvälineitä. Se vaatii sitä, että nivel käy säännöllisesti läpi ne liikkeet, joita varten se on rakennettu.

• Käytä koko liikerata. Vie olkapää kerran päivässä ylös asti, kierrä niskaa molempiin suuntiin, koukista ja ojenna polvi ja nilkka ääriasentoihin rauhallisesti. Liikerata säilyy sillä, että sitä käytetään.
• Vaihtele liikkeen muotoa. Kävely, portaat, pyöräily, uinti ja vesiliikunta kuormittavat niveliä eri kulmista. Vaihtelu ravitsee rustoa laajemmalta alalta kuin yksi ainoa laji.
• Liiku usein mieluummin kuin harvoin ja rajusti. Rustolle on parempi kymmenen minuuttia joka päivä kuin kaksi tuntia kerran viikossa.
• Vahvista nivelten ympärillä olevat lihakset. Vahva lihas ottaa vastaan osan kuormasta ja pitää nivelen linjassa.
• Tauota paikallaanoloa. Nouse istumasta säännöllisesti ja ojenna jalat. Lyhytkin asennon vaihto käynnistää nesteen liikkeen nivelessä.
• Lämmittele ennen kuormittavampaa liikuntaa. Muutama minuutti kevyttä liikettä ohentaa nivelnestettä ja valmistaa nivelen työhön.

Määristä on olemassa selkeä kansallinen suositus. UKK-instituutin liikkumisen suosituksessa aikuisille sydämen sykettä kohottavaa reipasta liikkumista suositellaan "ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa" tai rasittavaa liikkumista "ainakin 1 tunti ja 15 minuuttia viikossa", ja lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa "ainakin 2 kertaa viikossa". Yli 65-vuotiaiden suosituksessa määrät ovat samat, ja lihasvoimaa, tasapainoa ja notkeutta suositellaan harjoitettavaksi ainakin kaksi kertaa viikossa.

UKK-instituutti muistuttaa myös, ettei liikkumisen tarvitse kertyä pitkissä jaksoissa: "muutaman minuutin pätkät kerrallaan riittävät". Suosituksessa kehotetaan lisäksi ottamaan "taukoja paikallaanoloon aina kun voi". Nivelten kannalta juuri tämä on olennaista, koska pumppu käynnistyy uudelleen jokaisesta tauosta.

Myös kehon paino vaikuttaa siihen, kuinka suuri kuorma polviin ja lonkkiin kohdistuu portaissa ja tuolista noustessa. Painonhallinta on siksi yksi tapa keventää alaraajojen nivelten työtä.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Tavanomainen aamukankeus, joka helpottaa muutamassa minuutissa liikkeelle lähdettyä, ei yleensä ole syy huoleen. Ota kuitenkin yhteyttä omalle terveysasemalle tai lääkäriin, jos huomaat jotakin seuraavista:

• nivelessä on jatkuvaa kipua, joka ei helpota levossa eikä liikkeessä
• nivel turpoaa, punoittaa tai tuntuu kuumalta
• nivelen liikkuvuus rajoittuu selvästi tai nivel lukkiutuu
• kankeus jatkuu aamuisin pitkään eikä helpota liikkeelle lähdettäessä
• nivel pettää alta tai siihen ei uskalla varata painoa
• oireet alkoivat vamman, kaatumisen tai vääntymisen jälkeen

Keskustele lääkärin kanssa myös silloin, jos sinulla on säännöllinen lääkitys ja harkitset ravintolisien käyttöä.

Lyhyt yhteenveto

• Nivel koostuu nivelpinnoista, nivelrustosta, nivelkapselista, nivelkalvosta, nivelnesteestä ja nivelsiteistä. Jokaisella osalla on oma tehtävänsä.
• Nivelrustossa ei ole verisuonia. Se saa ravintonsa nivelnesteestä, ja neste liikkuu vain kun nivel vuorotellen kuormittuu ja kevenee – liike on ruston ruokintajärjestelmä.
• Niveleste on levossa jähmeämpää ja ohenee liikkeessä. Siksi aamukankeus helpottaa, kun pääset liikkeelle.
• Pallonivel, sarananivel, kiertonivel ja satulanivel selittävät suurimman osan kehon liikkeistä.
• Iän myötä rusto ohenee ja liikeradat kapenevat, mutta se ei ole sama asia kuin nivelsairaus.
• Paras huolto on säännöllinen, vaihteleva liike koko liikeradalla – mieluummin usein kuin harvoin.