Nivelrikko: oireet, syyt ja hoito – liike on tärkein hoito

Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus ja yksi tavallisimmista syistä siihen, että kävely, portaat tai purkin avaaminen alkavat tuntua hankalilta. Silti siitä liikkuu paljon vanhentunutta tietoa. Nivelrikkoa kutsutaan yhä kulumaksi, ja moni ajattelee, että oireilevaa niveltä pitäisi ennen kaikkea säästää.

Nykytiedon valossa asia on lähes päinvastoin. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä nivelrikko oikeastaan on, mistä sen tunnistaa, miten lääkäri sen toteaa ja mitä sille voidaan tehdä. Painopiste on siinä, mikä auttaa eniten.

Mitä nivelrikko on?

Nivelrikko eli artroosi on nivelen sairaus, jossa nivelrusto vaurioituu ja häviää vähitellen nivelpinnoilta. Terveyskirjaston mukaan "nivelrikolle tyypillistä on rustopinnan vaurioituminen ja nivelruston osittainen häviäminen nivelpinnoilta", ja lisäksi luuhun voi ilmaantua pieniä onteloita.

Ratkaisevaa on kuitenkin se, etteivät muutokset rajoitu rustoon. Käypä hoito -suosituksen potilasversiossa todetaan suoraan: "Nivelrikossa koko nivel on sairastunut, sillä nivelrikko aiheuttaa muutoksia niin nivelrustossa, luussa, nivelkapselissa kuin lihaksissakin." Juuri tästä syystä sana kuluma on harhaanjohtava. Kuluminen viittaa mekaaniseen hankaukseen, mutta nivelrikossa on kyse koko nivelen rakenteen hitaasta muuttumisesta vuosien kuluessa.

Nivelrusto ja nivelneste

Nivelrusto on sileää ja joustavaa kudosta, joka peittää luiden päät nivelessä. Se vaimentaa iskuja ja tekee nivelpinnoista niin liukkaat, että liike tuntuu vaivattomalta. Rustossa ei ole verisuonia, joten se saa ravintonsa niveltä ympäröivästä nivelnesteestä. Nivelneste puolestaan jakautuu nivelessä parhaiten silloin, kun niveltä liikutetaan ja kuormitetaan vaihtelevasti.

Tämä on yksi syy siihen, ettei liikkumattomuus ole nivelelle lepoa. Nivelen rakenteesta kerrotaan tarkemmin artikkelissa kehon nivelet: rakenne ja salaisuus niiden notkeuden säilyttämiseen.

Luu, nivelkapseli ja lihakset

Ruston alla oleva luu tiivistyy ja muuttaa vähitellen muotoaan, ja nivelen reunoille voi muodostua luun ulokkeita. Nivelkapseli voi paksuuntua, ja niveleen voi kertyä nestettä. Samalla niveltä ympäröivät lihakset heikkenevät helposti, kun niveltä aletaan kivun takia käyttää varovaisemmin. Heikentyneet lihakset tukevat niveltä huonommin, mikä lisää oireita entisestään. Tämä noidankehä on tärkeää ymmärtää, sillä sen katkaiseminen on koko hoidon ydin.

Nivelrikon oireet

Oireet kehittyvät yleensä hitaasti, eikä niiden alkua useinkaan pysty ajoittamaan. Tyypillisiä oireita on viisi, ja ne ilmaantuvat karkeasti seuraavassa järjestyksessä.

Käynnistysjäykkyys, joka helpottaa liikkeelle lähdettäessä

Tavallisin varhainen oire on jäykkyys. Terveyskirjaston mukaan nivelessä on usein "aamu- ja liikkeellelähtöjäykkyyttä". Jäykkyys tuntuu voimakkaimmin heti heräämisen jälkeen tai pitkän istumisen päätteeksi, ja se helpottaa yleensä muutamassa minuutissa, kun nivel lämpenee liikkeessä. Lonkan nivelrikossa liikkeellelähtöjäykkyys tuntuu erityisesti istumisen jälkeen.

Rasituskipu

Nivelrikkokipu on Terveyskirjaston kuvauksen mukaan "jomottavaa, ja se pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa". Kipu tulee siis kuormituksessa: kävellessä, portaissa, ylämäessä tai seisomaan noustessa. Alkuvaiheessa kipu rauhoittuu levossa melko nopeasti.

Leposärky ja yösärky myöhemmässä vaiheessa

Pitkälle edenneessä nivelrikossa kipu ei enää rauhoitu levossa. Terveyskirjasto jatkaa samassa kuvauksessa, että "sairauden edetessä se voi muuttua jatkuvaksi ja vaivata myös yöllä". Yösärky, joka herättää tai häiritsee unta, on merkki siitä, että tilanne kannattaa arvioida uudelleen lääkärin kanssa.

Liikelaajuuden pieneneminen

Nivel ei enää taivu tai ojennu aivan yhtä pitkälle kuin ennen. Käytännössä se näkyy arjessa: sukkien pukeminen, kyykistyminen, autoon nouseminen tai käden ojentaminen ylähyllylle alkavat vaatia kiertoa ja mukautumista. Liikerajoitus voi haitata arkea jopa enemmän kuin kipu.

Rutina, rahina ja turvotus

Moni huomaa nivelessä rutinaa tai rahinaa liikkeen aikana. Ääni itsessään ei kerro vaivan vaikeusasteesta. Polven nivelrikossa niveleen voi lisäksi kertyä nestettä ja polvi turvota.

Missä nivelrikkoa esiintyy yleisimmin?

Nivelrikko voi kehittyä periaatteessa mihin tahansa niveleen, mutta se ei jakaudu tasaisesti. Terveyskirjaston mukaan "nivelrikkoa esiintyy eniten polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkänikamien välisissä nivelissä".

Polven nivelrikko

Polven nivelrikko on tavallisin yksittäinen muoto. Se aiheuttaa kuormituskipua, joka ilmaantuu kävellessä, ja kipua ja jäykkyyttä esiintyy erityisesti ylös noustessa ja istumisen jälkeen liikkeelle lähdettäessä. Kipu voi tuntua säären yläosassa ja reidessä aina lonkkaan saakka. Kävely tasamaalla ja etenkin portaissa alas vaikeutuu, ja kipu lievittyy levossa. Sairauden edetessä polvi voi turvota ja niveleen kehittyä nestettä.

Lonkan nivelrikko

Lonkan nivelrikossa kivun paikantaminen on usein hankalampaa. Terveyskirjaston mukaan "lonkkanivelperäinen kipu tuntuu usein pahiten reiden etupinnalla aivan nivustaipeen alapuolella, mutta se voi olla laaja-alaisempaa ja epätarkempaa ja säteillä reiden etu-, ulko- ja takapinnalle". Kipu on jomottavaa ja pahenee liikkuessa. Nivelessä on usein aamujäykkyyttä, ja lonkassa on liikkeellelähtöjäykkyyttä istumisen jälkeen. Kävely sekä tasamaalla että rapuissa vaikeutuu, ja nousu istuvasta asennosta seisomaan ja päinvastoin on hankalaa. Pitkälle edenneessä vaiheessa esiintyy myös yösärkyä.

Sormet, selkä ja jalkaterä

Sorminivelten nivelrikko näkyy usein sormien nivelissä ja peukalon tyvinivelessä, ja se voi vaikeuttaa tarttumista, purkkien avaamista ja käsitöitä. Selässä nivelrikkoa esiintyy nikamien välisissä nivelissä. Jalkaterän puolella isovarpaan tyvinivelen jäykistyminen eli jäykkä isovarvas aiheuttaa tyypillisesti kipua lyhyenkin kävelymatkan jälkeen, ja Terveyskirjaston mukaan "taivutettaessa nivel aristaa ja siinä tuntuu rahinaa".

Miten nivelrikko todetaan?

Diagnoosi alkaa keskustelusta ja tutkimuspöydältä. Käypä hoito -suosituksen mukaan nivelrikkodiagnoosi perustuu potilaan kuvaamiin oireisiin, kliinisen tutkimuksen nivellöydöksiin ja radiologisiin löydöksiin. Potilasversiossa sama sanotaan näin: "Lääkäri tekee nivelrikkodiagnoosin potilaan kuvaamien oireiden, niveltutkimusten ja röntgenkuvien perusteella."

Käytännössä lääkäri kysyy, milloin kipu tulee ja milloin se helpottaa, kuinka pitkään jäykkyys kestää ja mikä arjessa on vaikeutunut. Sen jälkeen hän tutkii nivelen liikelaajuuden, arkuuden, mahdollisen turvotuksen ja niveltä ympäröivien lihasten voiman.

Röntgenkuva ja oireet eivät aina vastaa toisiaan

Tämä on nivelrikon tärkein yksittäinen väärinkäsitys. Terveyskirjasto toteaa, että "kivun voimakkuus ja nivelrikon röntgenkuvassa näkyvä vaikeusaste eivät aina ole suhteessa keskenään". Kuva voi näyttää pahalta ihmisellä, jolla on vain vähäisiä oireita, ja päinvastoin.

Siksi röntgenkuva ei yksin ratkaise asiaa. Kuvasta on hyötyä silloin, kun se vaikuttaa hoitoon: kun oireet ovat merkittäviä, kun epäillään jotain muuta syytä tai kun harkitaan leikkausta. Hoidon suunnittelun lähtökohtana ovat oireet ja toimintakyky, eivät kuvan yksityiskohdat.

Nivelrikon hoito

Käypä hoito -suosituksen mukaan konservatiivinen lääkkeetön hoito on nivelrikon hoidon perusta. Se koostuu kolmesta osasta: itsehoidon ohjauksesta, laihduttamisesta ylipainoisilla ja sopivasta terapeuttisesta harjoittelusta.

Liikunta ja lihasvoimaharjoittelu ovat ensisijainen hoito

Suosituksen keskeisin lause on lyhyt: "Sopiva terapeuttinen harjoittelu ja liikunta ovat nivelrikon hoidon perusta." Potilasversiossa lisätään, että liikunta voi olla ohjattua tai omatoimista, mutta sen on oltava säännöllistä ja jatkuvaa. Ensisijainen hoito ei siis ole mitään, mitä otetaan, vaan jotain, mitä tehdään.

UKK-instituutti suosittelee nivelrikossa kestävyys- ja lihaskuntoharjoittelua sekä koordinaatio- ja tasapainoharjoittelua. Alaraajojen nivelrikossa painotetaan lihasvoimaa ja liikelaajuutta ylläpitävää liikuntaa, erityisesti polven ja lonkan ojentajalihaksia.

Painon merkitys polville ja lonkille

Lihavuus on Käypä hoito -suosituksen mukaan yksi tärkeimmistä nivelrikon vaaratekijöistä, ja laihduttaminen kuuluu hoidon perustaan ylipainoisilla. Suosituksen potilasversiossa todetaan, että "jo noin 5 kilon laihtuminen vähentää polvinivelrikon ilmaantumisen todennäköisyyttä naisilla peräti 50 prosenttia". Terveyskirjaston polven nivelrikkoa käsittelevän artikkelin mukaan ylipainoisen nivelrikkopotilaan laihdutus on erittäin tärkeää, sillä se lievittää kuormituskipua ja parantaa toimintakykyä.

Lääkkeet lievittävät oireita

Lääkehoidon rooli on syytä ymmärtää oikein. Käypä hoito -suositus sanoo sen suoraan: "Nivelrikon lääkehoito on oireita lievittävää. Parantavaa tai taudin etenemistä estävää lääkehoitoa ei ole." Ensisijaisena lääkkeenä mainitaan parasetamoli ja seuraavana tulehduskipulääkkeet pienimmällä tehokkaalla annoksella. Nivelen tulehdusvaiheessa voidaan käyttää glukokortikoidiruiskeita. Lääkkeistä ja annostuksesta päättää lääkäri, ja lääkitys täydentää harjoittelua, ei korvaa sitä.

Apuvälineet ja kylmähoito

Käypä hoito -suosituksessa mainitaan konservatiivisen hoidon osana polvi- ja kenkätuet sekä kantakiilaus. Kävelykeppi tai muu apuväline voi keventää kuormitusta pahimpina päivinä. Polven nivelrikossa paikallinen kylmähoito useimmiten lievittää turvotusta ja vähentää kipua.

Milloin leikkaus tulee kyseeseen?

Tekonivelleikkausta harkitaan Käypä hoito -suosituksen mukaan silloin, jos "nivelrikkokipu ei ole muutoin hallittavissa tai potilaalla on olennaisesti toimintakykyyn vaikuttava liikevajaus tai virheasento". Leikkaus vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä, ja pitkäaikaistulokset ovat olleet hyviä. Leikkaus on kuitenkin hoitojatkumon loppupäässä, ei sen alussa.

Näin voit itse tukea niveliäsi

Omatoiminen harjoittelu on se osa hoitoa, joka on kokonaan omissa käsissä. Näin pääset liikkeelle konkreettisesti.

• Harjoittele kolme kertaa viikossa. UKK-instituutin mukaan tehokas vaikutus saadaan puolen tunnin harjoittelulla kolme kertaa viikossa vähintään kolmen kuukauden ajan. Harjoittelu vähintään kolme kertaa viikossa vähensi kipua ja paransi toimintakykyä tehokkaammin kuin harjoittelu alle kaksi kertaa viikossa.
• Valitse nivelystävällisiä lajeja. UKK-instituutti mainitsee kävelyretkeilyn, pyöräilyn, hiihdon, kuntosaliharjoittelun ja uinnin. Terveyskirjaston polven nivelrikkoa käsittelevässä artikkelissa mainitaan vesivoimistelu, uinti, pyöräily ja kuntokävely vähintään kolme kertaa viikossa.
• Vahvista ojentajalihaksia. Alaraajojen nivelrikossa harjoittelun painopiste on polven ja lonkan ojentajalihaksissa sekä liikelaajuuden ylläpitämisessä.
• Sovita harjoittelu kipuun sen sijaan että lopettaisit sen. UKK-instituutin mukaan kivuliaan nivelen kanssa sopivimpia vaihtoehtoja ovat vesiharjoittelu ja isometrinen harjoittelu eli liikkumatonta vastusta vastaan tehty lihastyö. Harjoituksen aloittaminen terveellä raajalla ennen kivuliaan nivelen kuormittamista voi auttaa oireiden hallinnassa.
• Tauota paikallaanoloa. UKK-instituutin liikkumisen suosituksessa kehotetaan ottamaan taukoja paikallaanoloon aina kun voi ja liikuskelemaan kevyesti mahdollisimman usein.
• Pidä perussuositus mielessä. Aikuisille suositellaan vähintään 2 tuntia 30 minuuttia reipasta tai 1 tunti 15 minuuttia rasittavaa liikkumista viikossa sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävää harjoittelua ainakin 2 kertaa viikossa. Sama kestävyysliikunnan määrä ja lihasvoimaharjoittelu ainakin 2 kertaa viikossa koskee myös yli 65-vuotiaita, joilla korostuvat lisäksi tasapaino ja notkeus.

Arjen liikkuvuuden ylläpitämisestä kerrotaan lisää artikkelissa liikkuvuus arjessa: näin pidät kehon toimintakunnossa 60 ikävuoden jälkeen.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Nivelrikon oireet kehittyvät hitaasti, joten kynnys hakeutua vastaanotolle jää helposti liian korkeaksi. Ota yhteyttä lääkäriin, jos

• nivelkipu on jatkunut viikkoja eikä helpota levolla
• kipu herättää yöllä tai vaivaa myös levossa
• nivel on turvonnut, kuumottava tai punoittava
• nivelen liikelaajuus on selvästi pienentynyt tai nivel lukkiutuu
• kävely, portaat tai istumasta nouseminen ovat vaikeutuneet
• oireet alkoivat äkillisesti tai vamman jälkeen
• mukana on kuumetta, laihtumista tai usean nivelen samanaikaista turvotusta

Näin saat oikean diagnoosin ja pääset alkuun ohjatun harjoittelun kanssa. Fysioterapeutin ohjaamat harjoitukset ovat polven nivelrikossa keskeinen osa hoitoa.

Yhteenveto

Nivelrikko on koko nivelen sairaus, ei pelkkä kuluma: muutoksia tapahtuu nivelrustossa, luussa, nivelkapselissa ja lihaksissa. Tyypillisiä oireita ovat käynnistysjäykkyys, rasituskipu, myöhemmin leposärky ja yösärky, liikelaajuuden pieneneminen sekä rutina. Yleisimmin nivelrikkoa esiintyy polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkänikamien välisissä nivelissä.

Diagnoosi tehdään oireiden ja kliinisen tutkimuksen perusteella, ja röntgenkuva täydentää sitä. Kuvan vaikeusaste ja kivun voimakkuus eivät aina vastaa toisiaan. Hoidon perusta on konservatiivinen ja lääkkeetön: itsehoidon ohjaus, laihduttaminen ylipainoisilla ja säännöllinen terapeuttinen harjoittelu. Lääkkeet lievittävät oireita, ja leikkausta harkitaan vasta, kun kipu tai toimintakyvyn rajoitus ei ole muuten hallittavissa.

Tärkein viesti on lohdullinen: nivelrikossa tehokkain hoito on jotain, mitä voit tehdä itse, kolme kertaa viikossa, puoli tuntia kerrallaan.