- Mitä tukisukat ovat ja miten porrastettu kompressio toimii
- Puristusluokat: mitä pakkauksen mmHg tarkoittaa
- Näin sukat mitataan – ja miksi mittaus otetaan aamulla
- Näin saat sukat jalkaan
- Pesu, kestoikä ja uusiminen
- Matkat ja pitkät lennot
- Milloin tukisukkia ei pidä käyttää ilman lääkärin arviota
- Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?
- Lyhyesti
Tukisukat ovat yksi harvoista jalkojen hyvinvointiin liittyvistä apuvälineistä, joiden vaikutus perustuu pelkkään mekaniikkaan: ulkoapäin tulevaan, tarkasti mitoitettuun paineeseen. Silti moni hankkii ensimmäiset sukkansa umpimähkään, pukee ne väärin ja luopuu niistä parin viikon jälkeen, koska ne tuntuvat hankalilta. Suurin osa pettymyksistä johtuu kolmesta asiasta: väärästä koosta, väärästä puristusluokasta ja siitä, ettei sukkaa ole opittu pukemaan.
Tässä oppaassa käydään läpi, mitä tukisukat oikeastaan ovat, mitä pakkauksen mmHg-luvut tarkoittavat, miten sukat mitataan ja puetaan, miten niitä pestään ja kuinka kauan ne kestävät. Lopuksi käsitellään ne tilanteet, joissa sukkien käytöstä on syytä keskustella ensin lääkärin kanssa.
Mitä tukisukat ovat ja miten porrastettu kompressio toimii
Duodecimin Terveyskirjasto määrittelee lääkinnälliset hoitosukat näin: "Hoitosukat (lääkinnälliset tai kompressiosukat) ovat yksilölliset, mittojen mukaan valittavat sukat, joissa on asteittain aleneva, pohjelihaspumppua hyödyntävä hoitopaine."
Kaksi asiaa tuossa lauseessa kannattaa lukea tarkkaan. Ensimmäinen on asteittain aleneva paine. Tukisukka ei purista koko matkalta yhtä lujaa, vaan tiukimmin nilkasta, ja puristus vähenee ylöspäin mentäessä. Terveyskirjasto kuvaa jakauman lukuina: "Paine on 100 % nilkassa ja noin 70 % pohkeen korkeudella. Reisisukan paine on reiden korkeudella noin 40 %."
Toinen on pohjelihaspumppu. Kun kävelet, pohjelihas supistuu ja puristaa jalan syviä laskimoita, jolloin veri liikkuu kohti sydäntä. Laskimoiden läpät estävät veren valumisen takaisin alaspäin. Tukisukka antaa tälle pumpulle vastapinnan ulkoapäin: lihas puristuu sukkaa vasten, ja pumppaus tehostuu. Juuri siksi porrastus on välttämätön. Jos sukka olisi ylhäältä tiukempi kuin nilkasta, se toimisi kiristyssiteen tavoin ja haittaisi enemmän kuin auttaisi.
Tukisukkia käytetään yleisimmin turvotuksen ja päivän mittaan kertyvän raskauden tunteen sekä näkyvien suonikohjujen yhteydessä. Jos haluat lukea itse suonikohjuista tarkemmin, aihetta käsitellään erikseen artikkelissa suonikohjut: syyt, oireet ja mitä voit itse tehdä. Jalkojen väsymisen taustoja ja arjen keinoja käydään läpi artikkelissa väsyneet jalat.
Puristusluokat: mitä pakkauksen mmHg tarkoittaa
Kompressio ilmoitetaan elohopeamillimetreinä (mmHg) ja mitataan nilkan kohdalta. Luku ei ole markkinointitermi vaan sukan tärkein tekninen tieto. Terveyskirjaston mukaan lääkinnälliset hoitosukat jaetaan neljään puristusluokkaan:
| Puristusluokka | Paine nilkassa |
|---|---|
| Luokka I | 15–23 mmHg |
| Luokka II | 24–34 mmHg |
| Luokka III | 34–49 mmHg |
| Luokka IV | yli 50 mmHg |
Mitä korkeampi luokka, sitä tiukempi sukka ja sitä tarkemmin sen on istuttava. Korkeampi luokka ei ole automaattisesti parempi.
Kevyet tukisukat, joita voi ostaa vapaasti
Kaupasta ja apteekista vapaasti ostettavat kevyet tukisukat ja lentosukat on tarkoitettu terveille jaloille. Terveyskirjaston mukaan laskimotukosten ehkäisyyn soveltuvat kevyet tukisukat ovat puristusluokkaa I, paineeltaan 15–21 mmHg.
Tässä on käytännön sudenkuoppa, joka kannattaa tietää ennen ostosta: monien kaupoissa myytävien matkasukkien puristus jää huomattavasti tätä pienemmäksi, keskimäärin noin 7 mmHg:n tienoille, jolloin niiden teho jää vaatimattomaksi. Tarkista siis aina hoitopaine pakkauksesta. Terveyskirjasto sanoo asian suoraan: jos hoitopainetta ei ole ilmoitettu, tuotetta ei kannata ostaa.
Lääkinnälliset hoitosukat, jotka mitataan
Luokkien II–IV sukat ovat lääkinnällisiä hoitosukkia. Ne valitaan aina yksilöllisten mittojen perusteella, eikä niitä osteta kengännumeron tai vaatekoon mukaan. Luokka II on näistä yleisin. Mittaukset tekevät Terveyskirjaston mukaan jalka-, fysio- ja lymfaterapeutit. Ero vapaasti ostettavaan tukisukkaan ei ole vain paineessa, vaan siinä, että sukan on istuttava juuri sinun säären muotoihin, jotta paine jakautuu oikein.
Näin sukat mitataan – ja miksi mittaus otetaan aamulla
Mittaukseen tarvitaan säären ympärysmitat useasta kohdasta – tyypillisesti nilkan kapeimmasta kohdasta ja pohkeen paksuimmasta kohdasta – sekä jalan pituusmitta. Reisisukissa mitataan lisäksi reiden ympärys ja raajan kokonaispituus.
Ajankohta on tässä yhtä tärkeä kuin mittanauha. Terveyskirjasto ohjeistaa: "Mitat otetaan mielellään aamulla, kun alaraajoissa on mahdollisimman vähän turvotusta."
Syy on yksinkertainen. Sääri on illalla mitattuna suurempi kuin aamulla. Jos sukka mitoitetaan illan mittojen mukaan, se on aamulla liian väljä, eikä luvattu paine toteudu lainkaan. Sukka tuntuu mukavalta mutta ei tee sitä, mitä sen pitäisi. Tämä on yksi tavallisimmista syistä siihen, että tukisukista ei koeta olevan hyötyä. Käytännössä kannattaa siis varata mittausaika aamupäivälle ja välttää pitkää seisomista tai istumista sitä ennen.
Näin saat sukat jalkaan
Pukeminen on se kohta, jossa moni luovuttaa – ja se on samalla helpoiten opeteltavissa. Perusohje on yksiselitteinen: sukat puetaan heti herättyä, kun jalat ovat levänneet yön yli eikä turvotusta ole ehtinyt kertyä.
Jos pukeminen jää myöhemmäksi, Terveyskirjaston ohje on odottaa: "jalkeilla olon jälkeen, on ennen pukemista pidettävä alaraajat koholla noin puoli tuntia." Nilkkojen pyörittely ja koukistelu koholla ollessa tehostaa turvotuksen laskemista.
Itse pukemiseen kannattaa käyttää näitä keinoja:
- Kumihansikkaat. Tämä on yksittäisistä vinkeistä hyödyllisin. Kumipinta tarttuu neulokseen, jolloin sukkaa voi vetää ylös tasaisesti koko kämmenen leveydeltä sen sijaan, että nyhtäisi sitä sormenpäillä. Samalla kynnet eivät riko lankaa.
- Käännä sukan varsi nurin kantapäähän asti ennen kuin aloitat. Pujota jalkaterä paikalleen, aseta kantapää oikeaan kohtaan ja rullaa varsi vasta sitten ylös.
- Älä vedä varresta. Sukkaa ei nosteta yläreunasta vetämällä, vaan levitetään kämmenillä pikkuhiljaa ylöspäin, jotta neulos jakautuu tasaisesti eikä jää poimuille.
- Tasoita rypyt. Poimu puristaa yhdestä kohdasta liikaa ja voi hiertää ihon rikki.
- Pukemisen apuvälineet. Terveyskirjasto toteaa, että jos pukeminen on vaikeaa, "kannattaa hankkia sukan pukemista ja riisumista helpottavia apuvälineitä". Tällaisia ovat esimerkiksi metallikaaritelineet, joihin sukka pujotetaan valmiiksi auki, sekä liukukankaat, joiden päältä sukka liukuu jalkaterän yli. Apuvälineitä saa apteekeista ja terveydenhuollon välinelainaamoista, ja niistä on eniten hyötyä silloin, kun kumartuminen tai käsivoimat rajoittavat.
- Riisu sormukset ja tarkista kynnet. Terävä kynnenreuna tai kiveketty sormus repii ohuen neuloksen helposti.
Oikein pukeminen ei ole pikkuseikka. Terveyskirjasto muotoilee sen näin: sukat on puettava oikein, muutoin niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Pesu, kestoikä ja uusiminen
Tukisukka on tekninen tuote, ja sen teho on kiinni neuloksen elastisuudesta. Siksi hoito-ohjeita kannattaa noudattaa kirjaimellisesti.
- Pese jokaisen käytön jälkeen. Terveyskirjaston ohje on pestä sukat "nurin päin hienopesuaineella tai hoitosukille tarkoitetulla pesuaineella". Sukat kestävät konepesua.
- Älä väännä kuivaksi. Käsin pestäessä sukkia ei saa väännellä kuivaksi, sillä kierteelle vääntäminen venyttää joustolankoja pysyvästi.
- Jätä huuhteluaine pois. Se heikentää neuloksen teknisiä ominaisuuksia.
- Hanki kaksi paria. Kun toinen pari on pesussa, toinen on jalassa. Tämä on käytännössä ainoa tapa saada päivittäinen käyttö toimimaan.
Kestoiästä Terveyskirjasto antaa selvän luvun: "Päivittäisessä käytössä hoitosukan elastisuus säilyy noin kuusi kuukautta." Sukat tulisi siis uusia säännöllisesti – ja nopeamminkin, jos alaraajojen koko muuttuu.
Käytännön merkki kulumisesta on se, että sukka menee jalkaan selvästi entistä helpommin. Jos aiemmin tiukka sukka pujahtaa paikalleen vaivatta, puristus on todennäköisesti jo mennyt. Myös ohentunut kantapää, näkyvästi venynyt varsi ja se, ettei sukka enää pysy ylhäällä, kertovat uusimisen tarpeesta. Merkintä koosta ja puristusluokasta kannattaa ottaa talteen ennen kuin vanha pari heitetään pois.
Matkat ja pitkät lennot
Pitkä lento tarkoittaa tuntikausia paikallaan istumista ahtaassa tilassa, jolloin pohjelihaspumppu ei juuri toimi. Terveyskirjaston mukaan kevyitä tukisukkia suositellaan yli kuusi tuntia kestäville lennoille, erityisesti niille matkustajille, joilla on kohonnut laskimotukoksen riski. Käyttötarkoitukseen sopivat kevyet tukisukat ovat puristusluokkaa I eli 15–21 mmHg.
Sukkien lisäksi kannattaa muistaa nämä, jotka eivät maksa mitään:
- Nouse ylös ja kävele käytävällä muutaman tunnin välein aina kun se on turvallista.
- Tee istuessa nilkkapumppausta: koukista ja ojenna nilkkoja kymmenkunta kertaa noin puolen tunnin välein.
- Juo vettä säännöllisesti ja vältä nukahtamista pitkäksi aikaa jalat ristissä.
- Vältä vyötäröltä tai reisistä kiristäviä vaatteita ja varaa käsimatkatavaraan tilaa jalkatilan sijaan.
- Pue sukat jo ennen lentokentälle lähtöä, kun jalat ovat vielä lepääneet.
Jos sinulla on aiemmin ollut laskimotukos tai olet juuri toipumassa leikkauksesta, keskustele matkasuunnitelmista ja sukkien tarpeesta lääkärin kanssa etukäteen.
Milloin tukisukkia ei pidä käyttää ilman lääkärin arviota
Tämä on oppaan tärkein kohta. Kompressio ei sovi kaikille, ja väärässä tilanteessa käytettynä se voi tehdä vahinkoa.
Terveyskirjasto toteaa lääkinnällisistä hoitosukista: "Hoitosukkien käyttöä ei suositella valtimoverenkiertohäiriöistä johtuvan turvotuksen hoitoon eikä henkilöille, joilla on alentunut ihotunto tai vaikea ihotulehdus."
Käypä hoito -suosituksen kompressiohoitoa käsittelevässä osiossa asia täsmennetään:
- Heikentynyt valtimoverenkierto jaloissa. Ehdottomia vasta-aiheita ovat keuhkopöhö ja vaikea valtimoverenkierron vajaus, jossa nilkka-olkavarsipainesuhde (ABI) on alle 0,5. Kun ABI on alle 0,9, kompressiota voidaan käyttää vain tarkassa seurannassa. Ennen hoidon aloittamista valtimoverenkierron riittävyys on arvioitava; jos nilkan ja jalkaterän valtimosykkeet eivät tunnu selvästi, ABI mitataan.
- Diabetes, johon liittyy alentunut tuntoaisti. Diabetes ei sinänsä ole este puristusluokkien 1–2 käytölle, mutta vaikea diabeettinen neuropatia, johon liittyy tunnon heikkeneminen, sekä mikroangiopatia ovat vasta-aiheita. Tarvittaessa verenkierron riittävyys varmistetaan varvaspainemittauksella. Syy on ilmeinen: jos et tunne, että sukka hiertää tai puristaa liikaa, et myöskään huomaa ajoissa ihon vaurioitumista.
- Sydämen vajaatoiminta. NYHA-luokissa I–II tavanomainen kompressio sopii. Luokassa III hoito aloitetaan varovasti, yksi raaja kerrallaan ja vointia seuraten. Luokassa IV kompressiota ei suositella.
- Valtimo-ohitussiirre jalassa. Verisuonikirurgin konsultaatio on välttämätön ennen hoidon aloittamista.
- Vaikea ihotulehdus tai rikkoutunut iho. Näissä tilanteissa sukan pukeminen on aina arvioitava erikseen.
Jos jokin näistä koskee sinua, älä jätä sukkia sen takia kokonaan pois omin päin – mutta älä myöskään aloita niiden käyttöä ilman arviota. Oikea järjestys on, että verenkierron riittävyys arvioidaan ensin ja puristusluokka valitaan vasta sen jälkeen.
Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?
Ota yhteyttä terveydenhuoltoon, jos jokin seuraavista koskee sinua:
- Oireet lisääntyvät, suonikohju vuotaa verta tai jalkaan ilmestyy haava. Nämä ovat Terveyskirjaston mainitsemat tilanteet, joissa hoitoon on hakeuduttava.
- Toinen jalka turpoaa äkillisesti ja siihen liittyy kipua, punoitusta tai lämmön tunnetta. Yhtäkkinen toispuoleinen turvotus vaatii aina pikaisen arvion.
- Jalassa on leposärkyä, jalkaterä tuntuu kylmältä tai iho on kalpea tai sinertävä.
- Jalkojen tunto on heikentynyt tai sinulla on diabetes ja huomaat jalassa hiertymän, rakkulan tai haavan.
- Sukka jättää iholle syvän painauman, aiheuttaa kipua, puutumista tai varpaiden värin muuttumista. Riisu sukka ja ota yhteyttä ennen kuin jatkat käyttöä.
- Turvotus ei laske yön aikana, tai se on ilmaantunut nopeasti ilman selvää syytä.
- Et tiedä, mikä puristusluokka sinulle sopii. Tämä on hyvä syy varata aika – ei syy arvata.
Lyhyesti
- Tukisukan teho perustuu porrastettuun paineeseen: tiukin nilkassa, kevenevä ylöspäin.
- Puristusluokat ovat I (15–23 mmHg), II (24–34), III (34–49) ja IV (yli 50). Vapaasti ostettavat kevyet tukisukat ja lentosukat ovat luokkaa I, 15–21 mmHg.
- Tarkista hoitopaine pakkauksesta. Jos sitä ei ole ilmoitettu, jätä tuote ostamatta.
- Mitat otetaan aamulla, kun turvotusta on vähiten. Illalla mitattu sukka jää liian väljäksi.
- Pue sukat heti herättyä. Jos pukeminen jää myöhemmäksi, pidä jalkoja koholla noin puoli tuntia ensin.
- Kumihansikkaat ja pukemisapuvälineet muuttavat pukemisen hankalasta rutiiniksi.
- Pese nurinpäin jokaisen käytön jälkeen. Elastisuus säilyy päivittäisessä käytössä noin kuusi kuukautta.
- Yli kuuden tunnin lennoilla kevyistä tukisukista on hyötyä riskiryhmille – liikkeen ja nilkkapumppauksen lisäksi, ei niiden sijaan.
- Heikentynyt valtimoverenkierto jaloissa ja diabetekseen liittyvä tunnon heikkeneminen ovat tilanteita, joissa kompressiosta on keskusteltava lääkärin kanssa ensin.