Testosteronin tuotanto noudattaa vuorokausirytmiä
Testosteronipitoisuus veressä ei ole vakio luku, joka pysyisi samana aamusta iltaan. Se vaihtelee säännöllisellä tavalla vuorokauden mittaan: korkeimmillaan arvo on aamulla, ja päivän kuluessa se laskee vähitellen. Terveyskirjaston laboratoriokuvauksessa asia sanotaan suoraan: ”Kivesten testosteronin tuotto vaihtelee vuorokauden ajan mukaan. Korkeimmillaan veren testosteroniarvo on aamulla.”
Tästä seuraa yksi asia, joka yllättää monet. Kun lääkäri määrää testosteronin mittauksen, näyte otetaan aamulla – käytännössä kello 7:n ja 10:n välillä. Terveyskirjaston mukaan laboratorionäytteet pitää ottaa ennen kello kymmentä aamulla, koska vuorokaudenaika vaikuttaa testosteronin veriarvoon. Iltapäivällä otettu näyte voi näyttää viitearvoja matalampaa lukemaa, vaikka tuotanto olisi täysin normaalia. Kyse ei siis ole muodollisuudesta vaan siitä, että väärään aikaan otettu näyte mittaa käytännössä eri asiaa kuin oli tarkoitus.
Aikuisen miehen testosteronin viitearvot ovat Terveyskirjaston mukaan 10–38 nmol/l. Paaston jälkeen otettu näyte on luotettavampi kuin syömisen jälkeen otettu. Nämä kaksi yksityiskohtaa – kellonaika ja paasto – ratkaisevat yllättävän suuren osan siitä, kuinka tulkittava tuloksesta lopulta tulee.
Vuorokausirytmi selittää myös osan siitä hämmennyksestä, jota matalat tulokset aiheuttavat. Kaksi näytettä samalta mieheltä voi antaa selvästi eri lukeman pelkästään sen perusteella, kumpi otettiin aamulla ja kumpi työpäivän jälkeen. Sama koskee laboratorioiden viitearvoja: ne on määritetty aamunäytteille, joten muuhun aikaan otettua tulosta ei voi verrata niihin sellaisenaan.
Aamun huippulukema syntyy yön aikana
Vuorokausirytmi ei ole irrallinen ilmiö. Se kulkee käsi kädessä uni-valverytmin kanssa. Uniliitto kuvaa yhteyden näin: ”Unella ja testosteronilla on rinnakkaiset sirkadiaaniset rytmit.” Aamun korkein lukema ei siis ilmesty tyhjästä silmien avautuessa, vaan se on yön aikana tapahtuneen tuotannon lopputulos. Yö ei ole tauko hormonitoiminnassa vaan sen tärkein jakso.
Erityisen merkityksellinen on syvä uni. Uniliiton mukaan ”etenkin syvän unen vaiheessa tapahtuva univaje aiheuttaa testosteronin laskua, koska syvä uni on olennainen univaihe kisspeptiinihormonin kannalta”. Kisspeptiini on aivoperäinen säätelijähormoni, joka käynnistää ketjun, jonka päässä kivesten testosteronituotanto on. Kun syvä uni jää lyhyeksi tai pirstoutuu, ketju ei käynnisty samalla tavalla.
Miksi yön ensimmäiset tunnit painavat eniten
Uni ei etene tasaisena massana vaan sykleinä. Työterveyslaitoksen mukaan unen vaiheet muodostavat 90–120 minuutin syklejä, ja aikuisen tavallisesta yöunesta syvää unta on noin neljäsosa tai viidesosa. Ratkaisevaa on, ettei syvä uni jakaudu tasan yön yli: tutkimuspäällikkö Mikael Sallisen sanoin ”syvän unen määrä on suurin kolmen ensimmäisen syklin aikana”.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että yön alkupuolisko on palautumisen ja hormonitoiminnan kannalta yön arvokkain osa. Jos nukkumaanmeno venyy toistuvasti ja herätyskello soi joka tapauksessa samaan aikaan, menetetyt tunnit eivät leikkaudu tasaisesti kaikista univaiheista. Yön lyhentäminen loppupäästä on eri asia kuin sen lyhentäminen alkupäästä, ja juuri siksi nukkumaanmenoaika on merkityksellisempi kuin moni ajattelee.
Käypä hoito -aineiston mukaan aikuisen yöunen pituus vaihtelee tavallisesti 6–9 tunnin välillä, ja yön aikana ehtii toistua 4–6 unisykliä. Riittävän pitkä yö ei siis ole makuasia vaan edellytys sille, että syklit ehtivät kulkea loppuun asti.
Mitä univaje tekee testosteronille
Yhteys on mitattu kokeellisesti. Uniliitto kuvaa tuloksen näin: ”Kokeellisesti on todettu, että esimerkiksi viikon ajan nukutut viiden tunnin yöunet aiheuttivat perusterveille nuorille miehille 10–15 prosentin laskun päiväaikaisissa testosteronitasossa.”
Luku kannattaa lukea tarkasti. Kyse oli perusterveistä nuorista miehistä, viikon mittaisesta jaksosta ja viiden tunnin yöunista. Tulos ei kerro, mitä tapahtuu vuosien mittaisessa univelassa tai ikääntyvällä miehellä, eikä siitä voi laskea omaa arvoaan. Se kertoo kuitenkin jotain olennaista: testosteronitaso reagoi uneen nopeasti ja mitattavasti, ja muutos syntyi jo yhdessä viikossa.
Samalla tämä selittää, miksi yksittäinen matala mittaustulos ei ole koko totuus. Jos taustalla on pitkään jatkunut univaje, mitattu arvo kuvaa myös sitä – ei pelkästään kivesten tuotantokykyä. Vastaavasti unen korjaaminen on asia, joka kannattaa selvittää ennen kuin matalasta arvosta tehdään pitkälle meneviä päätelmiä.
Käytännön tasolla univaje harvoin näyttäytyy hormonikysymyksenä. Se näyttäytyy sitkeänä aamuväsymyksenä, lyhyenä pinnana, huonona palautumisena harjoituksista ja siltä tuntuvana, ettei mikään määrä kahvia riitä. Nämä ovat samoja oireita, joita moni yhdistää ikään. Ero on siinä, että ikää ei voi muuttaa, mutta nukkumaanmenoaikaa ja unen laatua voi.
Uneen, palautumiseen ja stressiin liittyvää kokonaisuutta käsitellään laajemmin artikkelissa täydellinen oppaasi uneen ja stressiin.
Uniapnea on miehillä yleinen ja jää usein tunnistamatta
Uniapnea tarkoittaa unenaikaisia hengityskatkoja, jotka syntyvät kun ylähengitystiet ahtautuvat unen aikana. Käypä hoito -suositus määrittelee sen näin: ”Obstruktiivinen uniapnea tarkoittaa hengitysilmavirtauksen rajoittumista tai estymistä, joka johtuu ylähengitysteiden unenaikaisesta ahtautumisesta.”
Yleisyys yllättää. Suosituksen potilasversion mukaan vähintään 4 prosenttia miehistä ja 2 prosenttia naisista sairastaa oireista uniapneaa, ja ”keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 17 % keski-ikäisistä miehistä ja 9 % naisista”. Käypä hoito toteaa myös, että ”miesten vaara sairastua uniapneaan on kaksinkertainen premenopausaalisiin naisiin verrattuna”. Yli 50-vuotiaalla miehellä kyse ei siis ole harvinaisuudesta vaan tavallisesta löydöksestä, joka vain jää usein toteamatta.
Uniapnean merkitys tässä yhteydessä on suora. Hengityskatkot pilkkovat yön lyhyiksi jaksoiksi ja katkaisevat nimenomaan syvän unen – sen univaiheen, joka edellä kuvatulla tavalla on hormonitoiminnan kannalta keskeisin. Uniliitto huomauttaa, että ylipainosta ja lihavuudesta johtuva uniapnea on miehillä hyvin yleinen sairaus.
Oireet, jotka kannattaa tunnistaa
- Kuorsaus. Käypä hoito -suosituksen mukaan kuorsausta esiintyy 70–95 prosentilla uniapneapotilaista. Kaikki kuorsaajat eivät sairasta uniapneaa, mutta lähes kaikki uniapneaa sairastavat kuorsaavat.
- Hengityskatkot, jotka puoliso huomaa. Nukkuja itse ei yleensä havaitse niitä lainkaan. Tieto tulee lähes aina vieressä nukkuvalta.
- Aamupäänsärky. Esiintyy Käypä hoidon mukaan 18–29 prosentilla.
- Päiväväsymys. Miehillä 15–30 prosentilla. Väsymys on sitkeää eikä korjaannu viikonlopun nukkumisella.
- Muistin ja keskittymisen ongelmat. Muistihäiriöitä raportoi 66 prosenttia.
Näin uniapnea tutkitaan
Selvittely alkaa omalääkäriltä tai työterveyshuollosta. Vastaanotolla käydään läpi unen pituus ja elämäntavat, mitataan verenpaine ja painoindeksi ja katsotaan ylähengitysteiden rakenne. Varsinainen diagnoosi perustuu Käypä hoito -suosituksen mukaan anamneesiin, kliiniseen tutkimukseen ja yöpolygrafiaan. Yörekisteröinnin voi nykyään tehdä useimmiten kotona omassa sängyssä, mikä on madaltanut kynnystä lähteä selvittämään asiaa.
Olennaista on, että uniapnea on hoidettavissa. Keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaoireyhtymää hoidetaan suosituksen mukaan ensisijaisesti unen aikana käytettävällä ylipainehengityslaitteella eli CPAP-laitteella, ja lievemmissä tapauksissa vaihtoehtona voi olla uniapneakisko. Liikapainoisilla hoitoon kuuluu aina myös painonhallinta. Vuosia jatkunut selittämätön väsymys voi siis olla asia, jolle on tehtävissä jotain hyvin konkreettista.
Kynnys hakeutua tutkimuksiin on monella turhan korkea. Kuorsaus mielletään kiusalliseksi tavaksi eikä oireeksi, ja päiväväsymystä selitetään työllä, iällä tai stressillä. Jos puoliso on kuitenkin kertonut hengityskatkoista, se yksin riittää syyksi varata aika.
Mitä unen hyväksi voi itse tehdä
Unen huollon ohjeet ovat vaatimattoman kuuloisia, mutta juuri niillä keinoilla yön ensimmäiset syklit saa toteutumaan häiriöittä.
Sama rytmi joka päivä
Terveyskirjaston unen huollon ohjeissa kaksi ensimmäistä kohtaa ovat: ”Yritä herätä aina suunnilleen samaan aikaan aamulla” ja ”Yritä käydä nukkumaan aina suunnilleen samaan aikaan illalla”. Säännöllinen uni-valverytmi on koko muun listan perusta. Viikonloppuina venytetyt yöt siirtävät rytmiä samaan tapaan kuin aikaerorasitus, ja maanantain väsymys on usein tämän siirtymän seurausta eikä työn.
Valoa aamulla, hämärää illalla
Ohje kuuluu: ”Oleskele aamuisin ja aamupäivisin mahdollisimman paljon valossa ikkunan ääressä tai ulkona” ja ”Vältä oleskelua kirkkaassa keinovalossa myöhään illalla”. Suomen talvessa aamuvalon saaminen vaatii tietoista järjestelyä. Lyhytkin ulkoilu aamupäivällä on parempi kuin ei mitään, ja se ankkuroi vuorokausirytmin oikeaan kohtaan.
Alkoholi ja unen rakenne
Alkoholi tuntuu usein helpottavan nukahtamista, mutta se ei paranna unta. Päihdelinkin mukaan pienikin alkoholimäärä ”heikentää syvän unen ja REM-unen määrää”, ja runsas juominen pahentaa vaikutusta entisestään. Kun veren alkoholipitoisuus laskee muutaman tunnin nukkumisen jälkeen, uni muuttuu katkonaiseksi ja aamuyöstä herää helposti. Alkoholi myös ”veltostuttaa ylähengitysteiden lihaksia aiheuttaen kuorsausta ja lisäten riskiä unen aikaisiin hengityskatkoksiin”. Iltalasillinen osuu siis juuri siihen yön osaan, jolla on eniten merkitystä.
Liikunnan ajoitus
Liikunta tukee unta, mutta ajoituksella on väliä. Terveyskirjaston ohje on: ”Jos harrastat liikuntaa, ajoita liikunta aamuun (kello 7:n ja 8:n välille) tai alkuiltapäivään (kello 13:n ja 17:n välille)”. Työterveyslaitos muotoilee saman käytännöllisemmin: raskas liikunta kannattaa lopettaa hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, jos se häiritsee nukahtamista.
Makuuhuone
Työterveyslaitoksen mukaan keskeistä on, ettei makuuhuone ole liian lämmin eikä liian kylmä ja että tila on pimennetty ja rauhallinen. Täsmällistä astelukua ohjeissa ei anneta – olennaista on, ettei lämpötila herätä kesken yön. Kofeiinista Terveyskirjaston ohje on yksiselitteinen: kofeiinipitoisia juomia ei kannata juoda kello 15:n jälkeen.
Testosteronin mittaus käytännössä
Jos väsymys, mielialan lasku tai lihasvoiman heikkeneminen on jatkunut pitkään, lääkäri voi harkita testosteronin mittausta. Kyse on tavallisesta verikokeesta, mutta siihen liittyy muutama asia, jotka kannattaa tietää etukäteen.
- Näyte otetaan aamulla, ennen kello kymmentä. Tämä ei ole neuvoteltavissa, koska vuorokaudenaika vaikuttaa tulokseen suoraan.
- Paaston jälkeen otettu näyte on luotettavampi.
- Yksi tulos ei ole diagnoosi. Iltapäivällä otettu näyte voi näyttää viitearvoja matalampaa lukemaa, vaikka tuotanto olisi normaalia. Matala löydös johtaa siksi tyypillisesti uuteen, oikein ajoitettuun aamunäytteeseen ennen kuin johtopäätöksiä tehdään.
- Tulos tulkitaan kokonaisuutena. Lääkäri suhteuttaa arvon oireisiin, ikään, painoon, muihin sairauksiin ja tarvittaessa muihin hormonimäärityksiin.
Moni asia siirtää lukemaa ilman että kyse olisi varsinaisesta hormonihäiriöstä. Terveyskirjaston mukaan ylipaino vaikuttaa selvästi – noin 12–15 kiloa ylipainoa voi laskea arvoja 4–5 yksikköä – ja myös pitkäaikaiset sairaudet sekä runsas alkoholin käyttö painavat arvoa alas. Testosteroni vähenee lisäksi luonnollisesti keski-iästä lähtien. Uni, paino ja alkoholi ovat siis osa samaa kuvaa kuin itse mittaustulos, eikä yhtä lukua kannata irrottaa siitä kokonaisuudesta.
Ikääntymiseen liittyviä muutoksia käsitellään myös artikkelissa miehen terveys keski-iän jälkeen.
Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?
Ota yhteyttä omalääkäriin tai työterveyshuoltoon, jos jokin seuraavista koskee sinua:
- Kuorsaat voimakkaasti, tai joku on huomannut sinulla hengityskatkoja unen aikana.
- Heräät aamuisin päänsärkyyn tai tunnet olosi väsyneeksi hyvän mittaisen yöunen jälkeenkin.
- Päiväväsymys haittaa työtä, keskittymistä tai ajamista.
- Uni on ollut katkonaista tai riittämätöntä yli kuukauden ajan eivätkä unen huollon keinot ole auttaneet.
- Mieliala on laskenut, lihasvoima heikentynyt tai olo on poikkeuksellisen väsynyt ilman selvää syytä.
- Sinulla on jo todettu matala testosteroniarvo, mutta näytettä ei otettu aamulla.
Unenaikaiset hengityskatkot ja pitkään jatkunut päiväväsymys ovat aina syy hakeutua vastaanotolle. Ne ovat myös löydöksiä, joihin on olemassa toimiva hoito – eivät asioita, jotka kuuluisivat ikään.