Miehen terveystarkastus ja verikokeet: mitä vastaanotolla tapahtuu

Moni mies varaa ajan lääkärille vasta silloin, kun jokin selvästi vaivaa. Terveystarkastus toimii toisin päin: se tehdään juuri silloin, kun mitään erityistä ei ole meneillään. Terveyskirjaston määritelmän mukaan kyse on tarkastuksesta, joka tehdään riippumatta mahdollisista sairaudenoireista lähinnä yleisen terveydentilan tarkistamiseksi.

Tavallisin syy jättää tarkastus väliin ei ole haluttomuus vaan se, ettei tiedä etukäteen, mitä vastaanotolla oikeastaan tapahtuu. Siksi käydään se läpi kohta kohdalta: mitä kysytään, mitä mitataan, mitä verikokeita otetaan ja mitä niiden tulokset kertovat.

Mikä terveystarkastus on?

Terveystarkastus ei ole yksi vakiosisältöinen paketti. Terveyskirjaston määritelmä kattaa kolme eri tarkoitusta: yleisen terveydentilan tarkistamisen (esimerkiksi keski-ikäisen yleinen terveystarkastus), tiettyjen sairauksien poissulkemisen tietyissä ammateissa sekä sen varmistamisen, että terveydentila tai toimintakyky riittää johonkin tehtävään. Viimeiseen ryhmään kuuluvat muun muassa ajokortti- ja työhönottotarkastukset.

Työterveyshuollossa tarkastuksella on lisäksi oma tehtävänsä. Työterveyslaitoksen mukaan terveystarkastuksilla pyritään tukemaan työntekijöiden terveyttä ja työssä selviytymistä, ja tarkastuksen yhteydessä laaditaan yhdessä työntekijän kanssa henkilökohtainen terveyssuunnitelma, johon kirjataan konkreettiset tavoitteet ja keinot. Tarkastuksen tekee tavallisesti työterveyshoitaja; työterveyslääkäriä tarvitaan erityisesti silloin, kun työssä on erityisiä vaaroja, oireet liittyvät työhön tai kuntoutustarvetta on syytä arvioida.

Näin terveystarkastus etenee

1. Ennakkokysely ja haastattelu

Useimmiten ensimmäinen vaihe hoituu jo ennen vastaanottoa: saat sähköisen terveyskyselyn täytettäväksi. Vastaanotolla käydään läpi samat asiat tarkemmin. Työterveyslaitoksen mukaan terveydentilaa sekä työ- ja toimintakykyä selvitetään sekä kliinisillä tutkimuksilla että muilla tarkoituksenmukaisilla luotettavilla menetelmillä — käytännössä siis haastattelulla, kyselylomakkeilla ja mittauksilla.

Haastattelussa kysytään tyypillisesti aiemmista ja nykyisistä sairauksista, käytössä olevista lääkkeistä, suvussa esiintyvistä sairauksista, unesta, liikunnasta, tupakoinnista, työn kuormituksesta ja mielialasta. Kysymykset ovat rutiinia eivätkä tarkoita, että jotain epäiltäisiin. Rehellinen vastaus on tässä kohtaa se, joka hyödyttää sinua eniten — vastaanotolla ei arvostella.

2. Mittaukset vastaanotolla

Perusmittauksiin kuuluvat lähes aina verenpaine ja syke, pituus ja paino sekä niistä laskettava painoindeksi ja usein myös vyötärönympärys. Käypä hoito -suosituksen mukaan normaalipainon alue on painoindeksinä 18,5–25 kg/m2. Vyötärönympäryksen riskirajat miehillä ovat samassa lähteessä: tavoite alle 94 cm, lievästi suurentunut 94–101 cm ja huomattavasti suurentunut yli 102 cm.

Verenpaine mitataan vastaanotolla usein useamman kerran, koska yksi mittaus ei riitä. Lue tarkemmin siitä, mitä lukemat tarkoittavat ja miten mittaus tehdään oikein: verenpaineen normaaliarvot, mittaus ja viitearvot.

Sisällöstä riippuen tarkastukseen voi kuulua myös kuulon tai näön tarkistus, keuhkojen ja sydämen kuuntelu, uloshengityksen huippuvirtauksen mittaus (PEF) tai sydänfilmi (EKG). Ne eivät kuulu jokaiseen tarkastukseen vaan tulevat mukaan työn tai oireiden perusteella.

3. Laboratoriokokeet

Verikokeet otetaan tavallisesti erikseen laboratoriossa, usein ennen varsinaista vastaanottoaikaa, jotta tulokset ehtivät valmistua läpikäyntiin. Näyte otetaan kyynärtaipeen laskimosta ja koko käynti kestää muutaman minuutin. Se, mitä kokeita otetaan, riippuu iästä, aiemmista sairauksista ja siitä, kuka tarkastuksen tekee. Tavallisimmat kokeet on koottu alempana omaan taulukkoonsa.

4. Tulosten läpikäynti ja terveyssuunnitelma

Viimeinen vaihe on se, jonka vuoksi koko tarkastus tehdään: tulokset käydään läpi yhdessä ja niistä muodostetaan kokonaiskuva. Työterveyshuollossa tästä syntyy terveyssuunnitelma, jota seurataan seuraavilla käynneillä. Jos jokin löydös vaatii jatkoselvittelyä, sovitaan samalla, mitä tehdään ja missä ajassa.

Mistä terveystarkastuksen saa ja mitä se maksaa?

Työterveyshuolto. Jos olet työsuhteessa, tämä on useimmiten helpoin reitti. Ehkäisevän työterveyshuollon järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvoite, ja siihen kuuluvat työpaikkaselvitysten lisäksi terveystarkastukset tarpeen mukaan työsuhteen alussa ja määräajoin. Palvelut ovat työntekijälle maksuttomia. Sairaanhoito sen sijaan ei sisälly lakisääteiseen työterveyshuoltoon vaan on vapaaehtoinen lisä, jonka työnantaja voi järjestää erikseen.

Julkinen terveydenhuolto. Terveydenhuoltolain mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä terveysneuvontaa ja terveystarkastuksia muun muassa nuorille ja työikäisille, jotka jäävät työterveyshuollon ja opiskeluterveydenhuollon ulkopuolelle. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi työttömän terveystarkastusta, joka on hyvinvointialueilla maksuton ja johon kuuluu tyypillisesti perusverikokeet, verenpaineen mittaus, rokotussuojan tarkistus ja elintapojen kartoitus. Tarjonta ja jonotusaika vaihtelevat alueittain, joten oman hyvinvointialueen sivut kannattaa tarkistaa.

Yksityinen palvelu. Terveystarkastuksia myydään myös suoraan kuluttajalle erilaisina paketteina. Hinta riippuu siitä, kuinka laaja laboratoriopaketti mukaan kuuluu ja tapaako lääkärin vai hoitajan, ja se vaihtelee palveluntarjoajittain niin paljon, ettei yhtä hintahaarukkaa voi rehellisesti sanoa. Vertaile aina sisältöä, älä pelkkää hintaa: laajempi paketti ei automaattisesti tuota enemmän hyödyllistä tietoa.

Tavallisimmat verikokeet ja mitä ne kertovat

Alla olevat viitearvot ovat Terveyskirjaston esittämiä, ja ne perustuvat HUS Diagnostiikkakeskuksen arvoihin. Laboratoriot voivat käyttää hieman toisistaan poikkeavia viitearvoja, joten vertaa tulostasi aina siihen arvoon, joka on painettu omaan vastaukseesi.

Muutama tarkennus taulukkoon. Perusverenkuvaa varten ei tarvitse olla paastolla, ja tulos valmistuu tavallisesti samana päivänä. Pitkäaikaissokeri eli HbA1c ei sekään vaadi paastoa, koska se kuvaa pidemmän ajan keskiarvoa eikä hetkellistä tilannetta. Paastoverensokeri sen sijaan vaatii, ettei näytettä edeltävänä yönä syödä; vettä saa juoda.

Paastoverensokerin välialue kannattaa tuntea. Terveyskirjaston mukaan arvo 6,1–6,9 mmol/l merkitsee heikentynyttä paastoglukoosia eli esidiabetesta, ja arvo 7,0 mmol/l tai enemmän toistetuissa mittauksissa merkitsee diabetesta. Kreatiniinissa taas kannattaa muistaa, että sen tuotanto riippuu lihasmassasta: hyvin lihaksikkaalla miehellä arvo voi ylittää viitearvon, vaikka munuaiset toimisivat normaalisti.

Kilpirauhaskokeissa TSH tulkitaan yleensä yhdessä muiden kilpirauhastutkimusten, tavallisimmin vapaan tyroksiinin (T4-V), kanssa. Korkea TSH viittaa kilpirauhasen vajaatoimintaan ja matala liikatoimintaan, mutta pelkkä yksittäinen TSH-arvo ei riitä diagnoosiin.

Yksittäinen poikkeava arvo tarkoittaa harvoin mitään yksinään

Tämä on koko aiheen tärkein kohta, ja se jää usein sanomatta. Viitearvot on määritetty tutkimalla suuri joukko terveitä ihmisiä ja laskemalla rajat niin, että 95 prosenttia terveiden arvoista mahtuu välille. Siitä seuraa suoraan, että noin viisi prosenttia täysin terveistä ihmisistä saa arvon viiterajojen ulkopuolelta.

Terveyskirjasto käyttää havainnollista esimerkkiä: mies, jonka hemoglobiini on 132 g/l viitearvon ollessa 134–167 g/l, voi olla täysin terve. Selvästi poikkeava arvo, kuten hemoglobiini 105 g/l, on eri asia ja vaatii selvittelyä. Terävää rajaa normaalin ja epänormaalin välillä ei ole, ja viitearvot vaihtelevat iän, sukupuolen ja joskus vuorokaudenajankin mukaan.

Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa. Lievästi poikkeavaan tulokseen suhtaudutaan rauhallisesti. Koe uusitaan usein sen sijaan, että tehtäisiin heti johtopäätöksiä. Ja mitä useampia kokeita kerralla otetaan, sitä todennäköisemmin joukossa on pelkän luonnollisen vaihtelun vuoksi ainakin yksi rajojen ulkopuolinen arvo. Lääkäri katsoo kokonaisuutta: oireita, aiempia tuloksia, mittauksia ja sitä, mihin suuntaan arvo on ajan myötä liikkunut.

Mitä terveystarkastukseen ei automaattisesti kuulu

Osa miehiä kiinnostavista tutkimuksista ei kuulu peruspakettiin. Ne otetaan, jos niistä erikseen sovitaan tai jos oireet antavat aihetta. Nämä kolme kannattaa ottaa itse puheeksi:

• PSA-koe. Eturauhassolujen tuottamaa valkuaisainetta mittaava koe, jonka käyttöön oireettomien miesten seulonnassa liittyy Terveyskirjaston mukaan sekä hyötyjä että haittoja. Arvoa nostavat syövän lisäksi muun muassa eturauhasen hyvänlaatuinen suurentuminen, tulehdukset ja virtsaumpi. Lue lisää: PSA-testi — mitä se on ja milloin se kannattaa ottaa.
• Uniapneaepäily. Jos kuorsaat äänekkäästi ja olet päivisin poikkeuksellisen väsynyt, kerro siitä vastaanotolla. Uniapneaa ei löydetä verikokeista vaan omalla tutkimuksellaan. Lue lisää: uniapnean oireet, tutkimus ja hoito.
• Virtsahappoarvo. Jos sinulla on ollut äkillisiä, kivuliaita nivelkohtauksia, uraattiarvon mittaaminen voi olla aiheellista. Lue lisää: kihdin oireet, syyt ja hoito.

Näin valmistaudut vastaanotolle

• Selvitä paastotarve etukäteen. Paastoverensokeri edellyttää, ettei näytettä edeltävänä yönä syödä, käytännössä vähintään kahdeksan tuntia. Kolesterolimäärityksiin ei yleensä vaadita paastoa, mutta joskus näyte pyydetään ottamaan paaston jälkeen. Laboratorion oma ohje ratkaisee.
• Ota lääkelista mukaan. Kirjoita ylös kaikki säännölliset ja tarvittaessa otettavat lääkkeet annoksineen. Tämä on yksi harvoista asioista, joita vastaanotolla ei voi selvittää puolestasi.
• Kirjoita kysymykset ylös ennen käyntiä. Vastaanotto menee nopeasti, ja se yksi asia, jota varten ajan varasit, unohtuu helposti. Paperilla se ei unohdu.
• Merkitse muistiin, milloin oire alkoi. Kesto ja kehityssuunta ovat lääkärille usein tärkeämpää tietoa kuin oireen voimakkuus juuri tänään.
• Ota mukaan aiemmat tulokset, jos ne on otettu muualla. Vertailu edelliseen arvoon kertoo enemmän kuin yksittäinen luku.

Kuinka usein terveystarkastus kannattaa tehdä?

Tähän ei ole olemassa yhtä suomalaista suositusta oireettomille aikuisille. Terveydenhuoltolaki velvoittaa hyvinvointialueet järjestämään terveystarkastuksia tietyille ryhmille, ja työterveyshuoltolaki edellyttää tarkastuksia työsuhteen alussa ja määräajoin, mutta kansallista väliä vuosina ei ole määritelty niin, että sen voisi tässä esittää. Erikseen säädetty on lähinnä työ, johon liittyy erityinen sairastumisen vaara; siellä välit määräytyvät altisteen mukaan.

Käytännössä väli sovitaan yksilöllisesti. Siihen vaikuttavat ikä, aiemmat sairaudet, suvussa esiintyvät sairaudet, työn kuormitus ja edellisten tulosten suunta. Jos työterveyshuolto on käytettävissä, kysy siltä suoraan, millä välillä juuri sinun kannattaa tulla. Se on parempi vastaus kuin mikään yleinen vuosiluku.

Mitä voit seurata itse tarkastusten välillä?

Muutama asia on kotona helppo pitää silmällä, ja ne tekevät seuraavasta vastaanotosta huomattavasti hyödyllisemmän.

Verenpaine. Kohonneen verenpaineen Käypä hoito -suosituksen mukaan kotimittauksessa verenpaine ja syke mitataan aamulla kello 6–9 ja illalla kello 18–21, kahdesti 1–2 minuutin välein, 4–7 päivän ajan. Neljän päivän mittauskeskiarvot riittävät hoidon arviointiin. Kirjaa lukemat ylös ja ota lista mukaan vastaanotolle.

Paino ja vyötärönympärys. Kerran kuukaudessa riittää. Suunta on kiinnostavampi kuin yksittäinen lukema.

Vointi ja jaksaminen. Uni, palautuminen, mieliala ja rasituksensieto ovat asioita, jotka muistaa vastaanotolla huonosti, jos niitä ei ole kirjannut mihinkään. Lyhyt muistiinpano puhelimessa riittää.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Terveystarkastus on suunniteltu käynti, ei ensiapu. Ota yhteyttä terveydenhuoltoon erikseen ja odottamatta seuraavaa tarkastusta, jos huomaat jonkin näistä:

• rintakipua tai poikkeuksellista hengenahdistusta rasituksessa
• selittämätöntä laihtumista
• pitkittynyttä väsymystä, joka ei korjaannu levolla
• verta virtsassa tai ulosteessa
• muutoksia virtsaamisessa: tiheää tarvetta, heikkoa suihkua tai yöllistä heräilyä virtsaamaan
• äkillisen kivuliaan ja turvonneen nivelen
• äänekästä kuorsausta yhdessä voimakkaan päiväväsymyksen kanssa
• toistuvasti korkeita kotimittausten verenpainelukemia
• mielialan pitkittyneen laskun tai unen selvän muutoksen

Äkillinen kova rintakipu, halvausoireet tai vaikea hengenahdistus eivät odota ajanvarausta lainkaan — soita hätänumeroon 112.

Lyhyesti

Terveystarkastus on käynti, jossa käydään läpi taustatiedot, tehdään perusmittaukset, otetaan tavallisimmat verikokeet ja muodostetaan niistä kokonaiskuva yhdessä. Työsuhteessa olevalle se hoituu useimmiten työterveyshuollon kautta maksutta, muille hyvinvointialueen tai yksityisen palvelun kautta.

Tärkein yksittäinen asia tuloksia luettaessa on se, ettei yksi rajojen ulkopuolelle jäävä luku vielä kerro sairaudesta. Viitearvot on rakennettu niin, että osa terveistäkin jää niiden ulkopuolelle. Kokonaisuus ratkaisee, ja siihen tarvitaan lääkäri — ja usein toinen mittaus.