PSA-arvo ja PSA-testi: viitearvot, tulkinta ja milloin testi kannattaa ottaa

Mitä PSA on ja mitä verikoe mittaa

PSA on lyhenne sanoista prostataspesifinen antigeeni. Se on eturauhasen solujen tuottama proteiini, jonka tehtävä on nesteyttää siemennestettä siemensyöksyn jälkeen, jotta siittiöt pääsevät liikkumaan. Pieni osa eturauhasen tuottamasta PSA:sta päätyy verenkiertoon, ja juuri tätä pitoisuutta mitataan PSA-testissä.

Näyte on tavallinen laskimoverinäyte. Paastoa ei tarvita, ja tulos ilmoitetaan mikrogrammoina litrassa (µg/l) – sama luku kuin nanogrammaa millilitrassa (ng/ml), joten yksiköitä ei tarvitse muuntaa keskenään. Vastaus valmistuu yleensä muutamassa päivässä, ja se käydään läpi lääkärin kanssa.

PSA on eturauhasspesifinen, ei syöpäspesifinen

Tämä on koko aiheen tärkein lause, ja siksi se kannattaa lukea kahdesti. PSA kertoo, että veressä on eturauhasesta peräisin olevaa proteiinia tavallista enemmän. Se ei kerro, miksi sitä on enemmän. Merkkiaine on elinspesifinen mutta ei tautispesifinen: kohonnut arvo osoittaa eturauhaseen, ei diagnoosiin.

Käytännössä tämä tarkoittaa kahta asiaa. Kohonnut PSA ei ole syöpälöydös, vaan syy selvittää asiaa tarkemmin – ja moni selvittely päättyy siihen, että syöpää ei ole. Toisaalta normaali PSA ei ole todistus siitä, että eturauhanen on terve. Molempien väärinymmärrysten hinta on todellinen: toinen johtaa turhaan pelkoon ja tarpeettomiin toimenpiteisiin, toinen siihen, että oireista ei mennä puhumaan lääkärille.

Mikä nostaa PSA-arvoa – ja kuinka kauan kannattaa odottaa

PSA-arvoa nostavat monet asiat, joilla ei ole mitään tekemistä syövän kanssa:

• Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Mitä suurempi rauhanen, sitä enemmän se tuottaa PSA:ta. Liikakasvu on ikääntyvillä miehillä hyvin tavallinen, ja siitä kerrotaan tarkemmin artikkelissa suurentuneesta eturauhasesta ja virtsaamisvaikeuksista.
• Ikä. PSA suurenee jonkin verran iän myötä muutenkin.
• Tulehdukset ja infektiot. Eturauhastulehdus, virtsatieinfektio ja kuumeiset infektiot voivat nostaa arvoa voimakkaasti. Näytettä ei kannata ottaa tulehduksen aikana eikä heti sen jälkeen: sopiva odotusaika on 1–2 kuukautta.
• Virtsaumpi ja katetrointi. Rakon täyttyminen umpeen asti sekä virtsatiehen kohdistuvat toimenpiteet vaikuttavat tulokseen.
• Siemensyöksy ja voimakas liikunta, erityisesti pyöräily. Näitä suositellaan välttämään kahden vuorokauden ajan ennen näytteenottoa.
• Peräsuolen kautta tehtävä tunnustelu. Eturauhasen käsittely voi ohimenevästi kohottaa arvoa, joten näyte otetaan mieluummin ennen tutkimusta kuin sen jälkeen.
• Koepalat ja eturauhasen leikkaustoimenpiteet. Niiden jälkeen näyte on suositeltavaa ottaa vasta kahden viikon kuluttua.

Vastakkaiseenkin suuntaan vaikuttavia tekijöitä on. Liikakasvun hoitoon käytettävät 5-alfareduktaasin estäjät pienentävät PSA-arvon noin puoleen lähtötasosta, mikä on otettava huomioon tulosta tulkittaessa. Siksi lääkärille kannattaa aina kertoa käytössä olevista lääkkeistä.

PSA:n viitearvot ikäryhmittäin

Yhtä rajaa, joka erottaisi terveen sairaasta, ei ole olemassa. Viitearvot vaihtelevat iän mukaan ja jonkin verran myös laboratorioittain, joten oma vastaus kannattaa aina lukea sen laboratorion viitearvoja vasten, joka näytteen analysoi. Suomessa laajasti käytetyt ikäryhmäkohtaiset viitearvot kokonais-PSA:lle ovat:

• alle 50-vuotiaat: alle 2,5 µg/l
• 50–59-vuotiaat: alle 3,5 µg/l
• 60–69-vuotiaat: alle 4,5 µg/l
• 70 vuotta täyttäneet: alle 6,5 µg/l

Seulontatutkimuksissa on yleisesti käytetty yhtä yhteistä raja-arvoa, 3 µg/l tai enemmän, joka ylittyy noin viidellä prosentilla tutkituista miehistä. Toiseen suuntaan tiedetään, että hyvin matala arvo ennakoi pientä riskiä: alle 1 µg/l 40 vuoden iässä tai alle 2 µg/l 60 vuoden iässä liittyy pienentyneeseen etäpesäkkeisen eturauhassyövän ja siihen liittyvän kuolleisuuden riskiin. Tällaisella miehellä, jolla ei ole muita riskitekijöitä, seuraavaan mittaukseen voi olla aikaa useita vuosia.

Viitearvon lievä ylittyminen ei useimmiten tarkoita hoitoa vaativaa syöpää. Yksittäinen koholla oleva tulos varmistetaan uusintamittauksella ennen kuin siitä tehdään päätelmiä.

Vapaan PSA:n osuus – mitä se lisää

Veren PSA esiintyy osittain vapaana ja osittain proteiineihin sitoutuneena. Vapaan PSA:n osuus kokonais-PSA:sta ilmoitetaan prosentteina, ja se määritetään yleensä silloin, kun kokonais-PSA on lievästi koholla ja halutaan lisätietoa siitä, kannattaako tutkimuksia jatkaa.

Tulkinnan lähtökohta on, että eturauhassyöpää sairastavilla vapaan PSA:n osuus on keskimäärin noin 15 prosenttia, kun se terveillä ja hyvänlaatuista liikakasvua sairastavilla on keskimäärin noin 30 prosenttia. Miehillä käytetty viitearvo on yli 15 prosenttia; selvästi tätä pienempi osuus lisää syövän todennäköisyyttä ja yli 25 prosentin osuus puhuu sitä vastaan. Kun kokonais-PSA on alle 2,5 µg/l, suhdeluku on epäluotettava eikä siitä kannata tehdä johtopäätöksiä.

Vapaa PSA on kuitenkin apumuuttuja, ei ratkaisija. Riskiä arvioitaessa kokonais-PSA on selvästi tärkeämpi, eikä pelkkä pieni vapaan PSA:n osuus yksinään ole aihe lisätutkimuksiin.

PSA-tiheys ja PSA:n nousunopeus

PSA-tiheydellä tarkoitetaan kokonais-PSA:n suhdetta eturauhasen tilavuuteen. Ajatus on yksinkertainen: iso rauhanen tuottaa paljon PSA:ta ihan luonnostaan, joten sama lukema merkitsee eri asiaa isossa ja pienessä eturauhasessa. Mitä suurempi PSA-tiheys on, sitä todennäköisemmin kyseessä on kliinisesti merkittävä syöpä. Tilavuuden mittaaminen on tarkentunut magneettikuvauksen myötä, ja siksi PSA-tiheyttä käytetään nykyään aiempaa enemmän juuri niissä tilanteissa, joissa arvo on lievästi koholla.

PSA:n nousunopeus ja kahdentumisaika kuvaavat sitä, miten arvo muuttuu ajan myötä. Tässä on syytä oikaista yleinen käsitys: diagnostiikassa niillä ei ole todettu olevan merkitystä. Sen sijaan jo todetun syövän ennusteen arvioinnissa niistä voi olla hyötyä. Seuranta ei siis ole turhaa, mutta pelkkä nousu ei ole diagnoosi.

Miksi Suomessa ei ole eturauhassyövän seulontaohjelmaa

Suomessa ei ole kansallista eturauhassyövän seulontaohjelmaa, eikä PSA-testiä tarjota kaikille tietyn ikäisille miehille rutiinisti. Tämä hämmentää monia: eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpä, ja testi on halpa ja helppo. Miksi sitä ei sitten seulota?

Syy ei ole se, etteikö seulonta löytäisi syöpiä. Se löytää niitä jopa liikaa. Eurooppalaisessa satunnaistetussa ERSPC-tutkimuksessa väestöpohjainen PSA-seulonta vähensi eturauhassyöpäkuolleisuutta noin 20 prosentilla, mutta vaikutus on absoluuttisesti pieni: 13 vuoden seurannassa yksi kuolema estyi 781 seulontaan kutsuttua miestä kohden.

Vastapainona on ylidiagnostiikka. Seulonta löytää runsaasti pieniä, hitaasti eteneviä syöpiä, joista mies ei olisi ehtinyt kokea elinaikanaan mitään haittaa. Kun tällainen löydös on kerran tehty, sitä on vaikea jättää huomiotta – ja koska täysin haitattomia eturauhassyövän hoitoja ei ole olemassa, ylidiagnostiikasta seuraa helposti ylihoitoa. Hoitojen mahdollisia haittoja ovat muun muassa erektiohäiriöt, virtsanpidätyskyvyn ongelmat ja suolisto-oireet. Myös tieto syövästä sinänsä voi heikentää elämänlaatua, samoin kuin turhaan koholla olevan arvon aiheuttama huoli ja siitä seuraavat lisätutkimukset.

Rehellinen yhteenveto on siis kaksisuuntainen. Seulonnalla on saavutettavissa hyötyä, mutta nykymuotoisena sen haitat ovat väestötasolla arvioitu hyötyä suuremmiksi. Tilanne voi muuttua: Suomessa käynnistyi vuonna 2018 laaja satunnaistettu ProScreen-tutkimus, johon kutsutaan 67 000 miestä Helsingistä ja Tampereelta ja jossa selvitetään magneettikuvausta hyödyntävän seulontatavan hyötyjä ja haittoja. Siihen asti PSA-testi on Suomessa yksilön ja lääkärin yhdessä tekemä päätös, ei ohjelma.

Mitä tapahtuu, jos PSA on koholla

Ensimmäinen askel ei ole koepala vaan uusintamittaus. Lievästi koholla oleva PSA kontrolloidaan tyypillisesti 1–2 kuukauden kuluttua ennen jatkopäätöksiä, ja myös suuremmat, 3–10 µg/l:n arvot varmistetaan ennen kuin koepaloja harkitaan. Jos arvo on laskusuunnassa, tarve arvioidaan uudelleen. Tässä vaiheessa selviää iso osa ohimenevistä syistä: tulehdus, äskettäinen pyöräretki, toimenpide.

Toistuvasti koholla oleva arvo johtaa tarkempaan arvioon. Lääkäri tunnustelee eturauhasen peräsuolen kautta ja arvioi sen koon ja koostumuksen. Nykykäytännössä eturauhasen magneettikuvaus tehdään ennen koepaloja: sillä paikannetaan kliinisesti merkittävä syöpä ja sen avulla koepalojen otto voidaan joskus välttää kokonaan. Kuvaus antaa myös eturauhasen tilavuuden, jota PSA-tiheyden laskeminen edellyttää.

Jos koepalat päätetään ottaa, ne otetaan ultraääniohjatusti joko peräsuolen kautta tai välilihan kautta. Toimenpide tehdään puudutuksessa vastaanotolla, se kestää tavallisesti alle puoli tuntia, ja rauhasesta otetaan useita ohuita kudosnäytteitä, jotka tutkitaan mikroskoopilla. Jälkikäteen verta voi näkyä virtsassa, ulosteessa ja siemennesteessä muutaman viikon ajan, ja peräsuolen kautta otettuihin näytteisiin liittyy infektioriski. Kuumeesta koepalojen jälkeen otetaan aina heti yhteys hoitopaikkaan.

Kenellä on syytä harkita PSA-testiä

Oireettoman miehen PSA-testausta voidaan harkita silloin, kun eturauhassyövän riski on suurentunut. Suomalaisen hoitosuosituksen mukaan tämä koskee muun muassa vähintään 45-vuotiaita miehiä, joiden isän tai äidin puoleisella lähisukulaisella on ollut eturauhassyöpä, sekä vähintään 40-vuotiaita miehiä, joilla on todettu BRCA2-mutaatio. Testiä käytetään myös osana virtsaamisoireiden selvittelyä ja silloin, kun epäillään levinnyttä tautia.

Jos testi otetaan, seurantaväliä ei ole syytä valita sattumanvaraisesti. Miehelle, jolla iän lisäksi ei ole muita riskitekijöitä ja jonka arvo on hyvin matala, seurantaväli voi olla jopa kahdeksan vuotta. Jos riskitekijöitä on tai PSA-taso ei ole hyvin matala, väli on tyypillisesti kaksi vuotta.

Olennaista on, että päätös tehdään vasta sen jälkeen, kun mies on saanut tietää testin hyödyt ja haitat. Tähän kuuluu myös se epämukava osuus: testi voi käynnistää tutkimusketjun, joka päättyy löydökseen, jota ei olisi tarvinnut koskaan löytää. Tämän tiedon jälkeen tehty valinta – kumpaan suuntaan tahansa – on hyvä valinta.

Mitä normaali tulos tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita

Viitearvojen sisällä oleva PSA on rauhoittava tieto. Se tarkoittaa, ettei juuri nyt ole aihetta jatkotutkimuksiin, ja se antaa vertailukohdan tuleville mittauksille.

Se ei tarkoita, että eturauhasessa ei voisi olla mitään. Normaali PSA ei täysin sulje pois eturauhassyöpää, eikä se sano mitään virtsaamisoireiden syystä – oireiden taustalla on paljon useammin hyvänlaatuinen liikakasvu kuin syöpä, ja liikakasvu voi vaivata pahastikin täysin normaalilla PSA-arvolla. Siksi oireista puhutaan lääkärille riippumatta siitä, mitä laboratoriolomakkeessa lukee. Se, mikä eturauhasessa on tavallista ja odotettavaa, käydään läpi artikkelissa normaalin eturauhasen tunnusmerkeistä.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Varaa aika lääkärille, jos huomaat jonkin seuraavista:

• virtsaamisen muutokset: heikentynyt suihku, käynnistymisen vaikeus, tiheä tarve, yölliset käynnit tai tunne siitä, että rakko ei tyhjene
• verta virtsassa tai siemennesteessä
• kipu lantion, välilihan tai alaselän alueella tai selittämätön luustokipu
• lähisuvussa esiintynyt eturauhassyöpä, jolloin testin ajoituksesta kannattaa keskustella jo 45 vuoden iästä alkaen
• aiemmin otettu PSA-arvo, joka on ollut koholla ja jäänyt seuraamatta

Hakeudu välittömästi hoitoon, jos virtsaaminen estyy kokonaan ja alavatsa on kipeä ja pingottunut, tai jos sinulla on kuumetta ja virtsaamiseen liittyvää kirvelyä tai kipua. Nämä eivät odota seuraavaa vastaanottoaikaa.

Aikaa varatessa ei tarvitse osata kysymystä valmiiksi. Riittää, että kertoo mitä on huomannut ja mitä miettii – loput selvitetään yhdessä.