Eturauhanen: sijainti, koko ja tehtävä — mitä rauhanen oikeastaan tekee

Eturauhanen on elimistön vähiten tunnettuja elimiä, vaikka lähes jokainen mies kuulee siitä ennemmin tai myöhemmin. Se on kooltaan vaatimaton, sijaitsee paikassa, jota ei näe eikä tunne, ja tekee työtään huomaamatta vuosikymmeniä. Kun rauhanen sitten jossain vaiheessa nousee puheenaiheeksi, moni huomaa, ettei oikeastaan tiedä, mikä se on tai mitä varten se on olemassa. Tässä käydään läpi juuri se: rauhasen sijainti, rakenne, tehtävä, kasvu iän myötä ja se, mitä sana normaali tässä yhteydessä oikeastaan tarkoittaa.

Missä eturauhanen sijaitsee?

Eturauhanen sijaitsee virtsarakon alapuolella, ja rakosta lähtevä virtsaputki kulkee sen läpi. Rauhanen lepää lantionpohjan lihasten päällä ja on välittömästi peräsuolen edessä. Muodoltaan sitä on tapana verrata saksanpähkinään.

Sijainti selittää käytännössä kaiken muun, mitä eturauhasesta puhutaan. Koska virtsaputki kulkee rauhasen lävitse eikä sen ohi, rauhasen tilavuuden muutokset voivat tuntua nimenomaan virtsaamisessa. Ja koska rauhanen on aivan peräsuolen etuseinämän takana, lääkäri yltää tunnustelemaan sitä sormella ilman minkäänlaista kuvantamista. Kumpikaan seikka ei ole sattumaa vaan suoraa seurausta anatomiasta.

Suhde virtsarakkoon on yhtä läheinen. Eturauhanen ympäröi virtsaputken alkuosaa heti siitä kohdasta, jossa putki lähtee rakosta — aluetta kutsutaan rakon kaulaksi. Rakko ja rauhanen ovat siis suoraan kiinni toisissaan, ja se tarkoittaa, että rauhasen tilanne heijastuu rakon toimintaan ja päinvastoin. Tästä syystä virtsaamiseen liittyviä oireita ei voi automaattisesti tulkita pelkästään eturauhasen syyksi: rakon lihaksisto, hermotus ja tyhjenemiskyky vaikuttavat lopputulokseen aivan yhtä paljon.

Mistä rauhanen koostuu

Eturauhanen muodostuu rauhasista ja rauhastiehyistä sekä niiden välissä olevasta peruskudoksesta eli stroomasta. Rakenteessa erotetaan useita vyöhykkeitä: etuvyöhyke, joka on pelkkää peruskudosta ilman rauhaskudosta, sekä keskusvyöhyke, perifeerinen vyöhyke ja välivyöhyke. Pääosa varsinaisesta rauhaskudoksesta on keskusvyöhykkeessä ja perifeerisessä vyöhykkeessä. Jaottelu ei ole pelkkää anatomian sanastoa: se on syy siihen, miksi lääkäri kuvailee löydöksiään vyöhykkeittäin ja miksi esimerkiksi magneettikuvauslausunnossa puhutaan tietystä alueesta eikä koko rauhasesta.

Mitä eturauhanen tekee?

Tämä on se osa, joka jää useimmiten kertomatta. Eturauhasen pääasiallinen tehtävä on tuottaa siemennestettä, joka toimii siittiöiden liukasteena ja ravinteena. Rauhanen ei siis ole varasto eikä suodatin vaan erittävä elin, ja sen tuote on nestettä, jota se työntää virtsaputkeen siemensyöksyn yhteydessä.

Määrällisesti eturauhasen osuus on merkittävä: se muodostaa noin neljäsosan tai viidesosan siemennesteen kokonaistilavuudesta. Loppuosa tulee muista sukuelinten rauhasista ja kiveksistä. Siittiöt itsessään muodostavat siemennesteen tilavuudesta vain hyvin pienen osan — valtaosa on nestettä, jonka tehtävä on kuljettaa, ravita ja suojata niitä.

Miksi erite ylipäätään on olemassa

Siittiö on solu, jolla on pitkä matka ja vähän omia varastoja. Se tarvitsee ympärilleen nestettä, joka pitää sen liikkuvana ja tarjoaa energiaa. Juuri tätä eturauhasen erite tekee: se on samanaikaisesti liukaste ja ravinto.

Eritteessä on lisäksi valkuaisaineita, joista tunnetuin on PSA eli prostataspesifinen antigeeni. PSA:n ainoa tunnettu fysiologinen tehtävä on liuottaa geelimäinen siemenneste juoksevaan muotoon. Siemenneste nimittäin hyytyy siemensyöksyn jälkeen ja muuttuu vasta hetken kuluttua uudelleen juoksevaksi — ja tuon muutoksen tekee PSA. Sama molekyyli, joka tunnetaan verikokeen nimenä, on siis alun perin täysin arkinen osa lisääntymisfysiologiaa. Verikokeesta ja sen tulkinnasta kerrotaan tarkemmin artikkelissa PSA-testi: mitä se on ja milloin se kannattaa ottaa.

Rauhanen toimii myös venttiilinä

Eturauhasella on toinenkin, harvemmin mainittu tehtävä. Sen läpi kulkeva virtsaputken osa estää siemennesteen kulun taaksepäin rakkoon sulkemalla rakon kaulan siemensyöksyn aikana. Rauhanen on siis myös osa mekanismia, joka ohjaa kaksi eri nestevirtaa saman putken kautta ilman että ne sekoittuvat. Tämä auttaa ymmärtämään, miksi eturauhasen alueen leikkaukset voivat vaikuttaa siemensyöksyn suuntaan: kyse ei ole hormoneista vaan mekaniikasta.

Huomionarvoista on, ettei eturauhasen toimintaa ohjata tahdonalaisesti eikä sitä aisti mitenkään. Terve rauhanen ei tunnu, ei näy eikä ilmoita itsestään. Juuri siksi se on monelle täysin tuntematon elin siihen asti, kunnes jokin muuttuu — ja siksi myös perustiedon kertaaminen kannattaa etukäteen eikä vasta silloin, kun kysymyksiä on jo kertynyt.

Eturauhasen kaksi kasvuvaihetta

Eturauhanen ei kasva tasaisesti läpi elämän, vaan kahdessa selvästi erillisessä vaiheessa.

Ensimmäinen vaihe ajoittuu murrosikään. Syntyessään eturauhanen painaa noin gramman. Kymmenen–kahdentoista vuoden iässä paino on noin neljä grammaa. Murrosiässä seuraa voimakas kasvupyrähdys miessukuhormonien vaikutuksesta, ja 25 vuoden iässä rauhanen painaa noin 15–20 grammaa. Tämän jälkeen seuraa pitkä tasainen jakso, jolloin mitään erityistä ei tapahdu.

Toinen vaihe alkaa noin 40 ikävuoden jälkeen. Silloin käynnistyy hyvänlaatuinen liikakasvu, joka voi lisätä rauhasen painoa voimakkaasti — suurimmillaan jopa satoihin grammoihin. Kyse ei ole sairaudesta vaan ikääntymiseen liittyvästä ilmiöstä, joka on todettavissa noin 80 prosentilla yli 60-vuotiaista miehistä.

Molempien kasvuvaiheiden takana ovat miessukuhormonit. Se näkyy myös toisin päin: jos miessukuhormonien tuotanto on vähentynyt, liikakasvun riski on normaalia pienempi. Eturauhasen kasvu on siis pikemminkin merkki siitä, että hormonitoiminta on tavanomaista, kuin merkki siitä, että jokin on vialla.

Toinen kasvuvaihe etenee hitaasti eikä samalla tavalla kaikilla. Eturauhasen koko kasvaa ja mahdolliset oireet lisääntyvät ajan myötä, mutta muutokset ovat yksilöllisiä. Kyse on vuosien ja vuosikymmenten mittaisesta prosessista, ei äkillisestä käänteestä tietyssä syntymäpäivässä. Osalla miehistä kasvu jää vaatimattomaksi läpi elämän, osalla se on selvää jo 50 ikävuoden tienoilla.

Mitä "normaali" tarkoittaa eturauhasen kohdalla?

Tämä on koko aiheen tärkein ja väärinymmärretyin kohta. Eturauhaselle ei ole yhtä normaalilukemaa samaan tapaan kuin vaikka verenpaineelle. Rauhasen koko vaihtelee iän mukaan ja miesten välillä, ja mikä oleellisinta: koko ja oireet eivät kulje käsi kädessä.

Luvut kertovat sen selvästi. Liikakasvu on todettavissa noin 80 prosentilla yli 60-vuotiaista miehistä, mutta virtsaamisoireita on noin 40 prosentilla — eli vain alle puolella niistä, joilla rauhanen on suurentunut. Suuri rauhanen voi olla täysin äänetön. Toisaalta suhteellisen pieni rauhanen voi aiheuttaa selviä oireita, jos se painaa virtsaputkea epäedullisesta kohdasta tai jos rakon toiminta on samanaikaisesti muuttunut.

Käytännön lääketieteessä tämä näkyy suoraan. Eturauhasen tilavuudella on merkitystä siinä, mikä hoito valitaan — esimerkiksi finasteridi ei ole lumelääkettä tehokkaampi silloin, kun eturauhasen tilavuus on alle 40 millilitraa, kun taas alfasalpaajan tehoon rauhasen koolla ei ole ollut vaikutusta alle vuoden seurannassa tehdyissä tutkimuksissa. Koko on siis hoitopäätöksen tekijä, ei oireiden mittari.

Toimiva tapa ajatella asiaa on tämä: normaali eturauhanen ei tarkoita tietynkokoista rauhasta, vaan rauhasta, joka ei rajoita arkea. Jos virtsaaminen sujuu, yöunet ovat ehjät eikä kipua ole, tilanne on omalla kohdallasi normaali riippumatta siitä, mitä ultraäänitutkimus näyttäisi tilavuudeksi. Oireista ja niiden syistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Eturauhanen ja virtsaaminen: merkit, neuvot ja ennaltaehkäisy.

Miten lääkäri tutkii eturauhasen?

Eturauhasen tunnustelu sormella peräaukon kautta — tuseeraus — kuuluu virtsaamisoireisen miehen perustutkimuksiin. Tavoitteena on arvioida eturauhasen koko, symmetria, arkuus ja mahdolliset kyhmyt. Lääkäri siis tunnustelee neljää asiaa: onko rauhanen suurentunut, onko se molemmilta puolilta samanlainen, sattuuko siihen koskettaessa ja tuntuuko pinnassa kovettumia.

Tutkimus on nopea. Se tehdään kyljellään maaten tai eteenpäin nojaten, kestää käytännössä hetken ja tapahtuu ilman valmisteluja. Epämukavaa se voi olla, mutta kivuliasta ei — ellei rauhanen ole tulehtunut, jolloin arkuus on itsessään löydös.

Erillistä valmistautumista tutkimus ei vaadi, eikä sitä varten tarvitse paastota tai tyhjentää suolta. Lääkäri kertoo etukäteen, mitä tekee, ja tutkimuksen voi keskeyttää milloin tahansa. Kannattaa myös tietää, että tunnustelu antaa tietoa vain rauhasen takaosasta — se on hyödyllinen mutta ei tyhjentävä tutkimus, ja siksi se yhdistetään yleensä muihin selvityksiin.

Moni mies lykkää ajanvarausta juuri tämän tutkimuksen takia, joskus vuosia. Se on ymmärrettävää mutta harmillista, koska tunnustelu on nopein ja halvin tapa saada tietoa rauhasesta. Tarkempaan koon määrittämiseen käytetään transrektaalista ultraäänitutkimusta, joka on tunnustelua tarkempi. Kokonaisarvioon kuuluvat lisäksi tyypillisesti virtsanäyte ja verikokeet, ja tarvittaessa magneettikuvaus ja koepalan otto.

Kolme tavallista eturauhasvaivaa

Eturauhaseen liittyvät ongelmat ovat käytännössä kolmenlaisia. Ne on hyvä osata erottaa toisistaan, koska ne koskevat eri ikäisiä miehiä ja hoidetaan eri tavoin.

• Hyvänlaatuinen liikakasvu (prostatahyperplasia) on ikääntymiseen liittyvä rauhasen suureneminen, joka voi aiheuttaa virtsaamisoireita — aiheesta tarkemmin artikkelissa Eturauhanen ja virtsaaminen.
• Eturauhastulehdus on rauhasen tulehdus- tai kiputila, joka voi olla äkillinen ja bakteeriperäinen tai pitkäaikainen kipuoireyhtymä.
• Eturauhassyöpä todetaan Suomessa runsaalla 5 500 miehellä vuodessa, ja sen merkittävin riskitekijä on ikä — toteamisesta ja PSA-arvon roolista kerrotaan artikkelissa PSA-testi.

Eturauhastulehdus ansaitsee oman maininnan

Eturauhastulehdus jää usein muiden vaivojen varjoon, vaikka se on yleinen eikä lainkaan rajoitu ikääntyviin miehiin. Pitkäaikaista eturauhasen kipuoiretta esiintyy elämän aikana noin 15 prosentilla miehistä, ja kipuoireisto koskettaa kaikenikäisiä.

Muotoja on kolme. Äkillinen bakteeriperäinen tulehdus nousee virtsaputkea pitkin eturauhaseen, kehittyy nopeasti ja voi aiheuttaa rajujakin alavatsakipuja, joihin voi liittyä kuumetta ja pahoinvointia. Se vaatii antibioottihoitoa, tyypillisesti 2–4 viikon kuurin, ja joskus sairaalahoitoa. Pitkäaikainen bakteeriperäinen tulehdus voi kehittyä äkillisen tulehduksen tai virtsatietulehduksen jäljiltä ja johtaa toistuviin infektioihin. Kolmas ja tavallisin muoto on krooninen ei-bakteeriperäinen lantion alueen kipuoireyhtymä, jossa oireet ovat lievempiä mutta moninaisia: erilaisia kipuja, virtsaamishäiriöitä ja seksuaalisia ongelmia.

Juuri tämä kolmas muoto on syy siihen, miksi eturauhastulehdus kannattaa tuntea. Kolmekymppinen mies, jolla on selittämätöntä lantion alueen kipua, ei useinkaan yhdistä sitä eturauhaseen — eikä välttämättä ota asiaa puheeksi lainkaan. Diagnoosi tehdään haastattelun, sormitunnustelun sekä virtsa- ja tulehduskokeiden perusteella, ja hoitoon kuuluu muun muassa tulehduskipulääkkeitä ja istumakylpyjä.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Eturauhanen on elin, jonka kohdalla ajoissa kysyminen on aina parempi kuin odottaminen. Varaa aika, jos tunnistat jonkin seuraavista:

• Virtsaamisoireet kehittyvät hyvin nopeasti, muutaman kuukauden kuluessa.
• Virtsaamisoireita ilmaantuu nuorella iällä, alle 50-vuotiaana.
• Virtsassa tai siemennesteessä on verta.
• Alavatsalla tai lantion alueella on pitkittynyttä kipua, joka ei selity muulla.
• Virtsaaminen ei onnistu lainkaan tai rakko ei tunnu tyhjenevän.

Nopeasti kehittyneiden oireiden vuoksi on syytä hakeutua hoitoon lähipäivinä — ja saman vuorokauden sisällä, mikäli esiintyy kuumetta tai hankalia oireita. Kuume yhdessä alavatsakivun ja virtsaamisvaikeuden kanssa viittaa äkilliseen tulehdukseen, jota ei kannata jäädä seuraamaan kotona.

Muistathan, että tämä artikkeli on yleistä terveystietoa eikä korvaa lääkärin arviota. Jos jokin omassa tilanteessasi mietityttää, ota se puheeksi terveydenhuollossa — myös silloin, kun oireita ei vielä ole ja kysymys on pelkkää uteliaisuutta oman elimistön toimintaa kohtaan.