Suurentunut eturauhanen ja virtsaamisvaikeudet: oireet, tutkimukset ja hoito

Eturauhanen ja virtsaputki – mekaaninen selitys

Eturauhanen sijaitsee virtsarakon alapuolella ja ympäröi virtsaputken yläosaa kuin sormus. Juuri tämä sijainti selittää suurimman osan siitä, mistä tässä on kysymys: kun rauhanen suurenee, se kaventaa lävitseen kulkevaa virtsaputkea. Virtsan ulosvirtaus vaikeutuu, rakko joutuu ponnistelemaan enemmän, sen seinämä paksuuntuu ja ajan mittaan myös rakon oma toiminta muuttuu herkemmäksi.

Tästä yhdestä mekaanisesta yhteydestä seuraa se, mikä monesta miehestä tuntuu ristiriitaiselta: suihku heikkenee ja samaan aikaan virtsaamistarve tihenee. Kyse ei ole kahdesta eri vaivasta vaan saman ilmiön kahdesta puolesta.

Rauhasen rakenteesta ja tehtävistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa neljä merkkiä normaalisti toimivasta eturauhasesta. Siitä, millaista tavanomainen virtsaaminen ja yöllinen heräily oikeastaan on, kerrotaan puolestaan artikkelissa normaali virtsaaminen ja yövirtsaisuus.

Mikä on hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu (BPH)?

Hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu – lyhenteenä BPH, latinaksi benigni prostatahyperplasia – tarkoittaa eturauhasen ei-syöpäperäistä suurentumista. Nimen ensimmäinen sana kannattaa lukea huolella: kyse on hyvänlaatuisesta muutoksesta. BPH ei ole syöpä eikä muutu syöväksi.

Muutos on hyvin tavallinen. Terveyskirjaston mukaan noin 40 prosentilla yli 60-vuotiaista miehistä on eturauhasen suurenemiseen liittyviä oireita, kuten virtsaamisen aloittamisen vaikeutta, heikentynyttä suihkua, tunnetta epätäydellisestä tyhjenemisestä tai yöllistä virtsaamistarvetta. Käypä hoito -suosituksen mukaan suurimmalla osalla ikääntyneistä miehistä on vähintään yksi virtsaamisoire.

Tarkkaa syytä liikakasvuun ei tunneta. Se liittyy ikääntymiseen ja hormonaalisiin muutoksiin, erityisesti dihydrotestosteronin (DHT) vaikutukseen rauhaskudoksessa. Kehitys on hidas ja tapahtuu vuosien kuluessa, minkä vuoksi moni ei osaa nimetä hetkeä, jolloin asiat muuttuivat.

Yksi asia kannattaa tietää heti: rauhasen koko ja oireiden voimakkuus eivät kulje käsi kädessä. Kookas eturauhanen voi olla lähes oireeton, kun taas verrattain pieni rauhanen voi aiheuttaa hankalia oireita sen mukaan, mihin kohtaan kasvu painottuu ja miten lähelle virtsaputkea se osuu.

BPH ei myöskään etene väistämättä huonompaan suuntaan. Osalla oireet pysyvät samanlaisina vuosia, osalla ne vaihtelevat jaksoittain ja osalla ne pahenevat vähitellen. Juuri siksi hoitopäätös tehdään sen perusteella, kuinka paljon oireet haittaavat juuri nyt.

Oireet jaetaan kahteen ryhmään

Virtsaamisoireet jaetaan kliinisessä työssä tyhjennysoireisiin ja varastoimisoireisiin. Jako ei ole pelkkää sanojen järjestelyä. Se kertoo lääkärille, painottuuko ongelma ulosvirtauksen esteeseen vai rakon toimintaan, ja se auttaa myös sinua kuvaamaan tilanteesi täsmällisesti vastaanotolla.

Tyhjennysoireet

Tyhjennysoireissa virtsa ei pääse ulos vaivattomasti. Tyypillisiä ovat:

• virtsantulon viipyminen – joudut odottamaan ja ponnistelemaan päästäksesi alkuun
• heikentynyt tai kapea suihku
• katkonainen suihku, joka pysähtyy ja alkaa uudelleen
• tunne epätäydellisestä rakon tyhjenemisestä
• jälkitiputtelu eli pieni määrä virtsaa, joka valuu vasta kun luulet olevasi valmis

Varastoimisoireet

Varastoimisoireissa rakko ei pidä virtsaa rauhassa sisällään. Näihin kuuluvat:

• tiheävirtsaisuus eli tarve käydä aiempaa useammin
• äkillinen ja voimakas virtsaamispakko
• yöllinen heräily virtsaamaan eli noktuuria
• pakon yhteydessä tapahtuva virtsankarkailu

Oireiden kirjaaminen ylös muutaman vuorokauden ajalta kannattaa ennen vastaanottoa. Merkitse muistiin, montako kertaa käyt vuorokaudessa, montako kertaa heräät yöllä ja kuinka paljon juot ja milloin. Tällainen virtsaamispäiväkirja kertoo lääkärille enemmän kuin yleinen kuvaus siitä, että vessassa tulee käytyä usein.

Käytännössä useimmilla on molempia. Varastoimisoireet häiritsevät arkea yleensä enemmän, koska ne katkaisevat unen ja sitovat ajatukset lähimmän WC:n sijaintiin. Koska oireet kehittyvät hitaasti, moni sopeutuu niihin huomaamattaan ja pitää niitä väistämättömänä osana ikääntymistä. Hyödyllinen kysymys ei olekaan se, onko tämä normaalia, vaan se, haittaako tämä sinua.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Suurin osa miesten virtsaamisoireista on hyvänlaatuisia ja kiireettömiä. Osa tilanteista ei kuitenkaan ole. Ota yhteyttä päivystykseen tai lääkäriin samana päivänä, jos:

• et pysty virtsaamaan lainkaan, vaikka rakko on täynnä ja kipeä – akuutti virtsaumpi vaatii välitöntä hoitoa
• virtsassa on verta
• sinulla on kuumetta yhdessä virtsaamiskivun tai alavatsan ja välilihan kivun kanssa

Varaa kiireetön aika, jos oireesi pahenevat nopeasti viikkojen tai muutaman kuukauden kuluessa, jos oireet alkavat alle 50-vuotiaana tai jos oireista on haittaa elämänlaadullesi, unellesi tai arjellesi. Elämänlaatu on tässä oikea mittari: mitään kynnysarvoa ei ole, ja oireiden kanssa sinnittely ei ole hyve.

Keskustele lääkärin kanssa myös silloin, jos suvussasi on ollut eturauhassyöpää – erityisesti jos sairaus on todettu lähisukulaisella nuorena.

Näin oireet tutkitaan

Selvittely on useimmiten yksinkertainen ja tehdään perusterveydenhuollossa. Siihen kuuluu tavallisesti:

• Sairauskertomus ja oirekysely. Lääkäri käy läpi oireesi, niiden keston ja muut sairautesi sekä käytössä olevat lääkkeet. Apuna käytetään vakioitua oirekyselylomaketta, kuten IPSS- tai DAN-PSS-kyselyä, joka antaa oireille numeroarvon ja tekee muutoksen seuraamisesta mahdollista.
• Virtsanäyte. Näytteellä suljetaan pois tulehdus ja etsitään verta sekä muita löydöksiä, jotka selittäisivät oireet toisin.
• Jäännösvirtsan mittaus. Ultraäänellä katsotaan, kuinka paljon virtsaa rakkoon jää tyhjentämisen jälkeen. Se kertoo, kuinka hyvin rakko todella tyhjenee.
• Peräsuolen kautta tehtävä tunnustelu. Lääkäri arvioi sormin eturauhasen koon, muodon ja kiinteyden. Tutkimus kestää muutaman sekunnin, ja moni yllättyy siitä, miten vähäinen asia se on.
• Verikokeet. Munuaisten toimintaa arvioidaan tarvittaessa verikokeella.

PSA-verikoe otetaan vasta keskustelun jälkeen. Koe ei ole rutiinitutkimus oireiden selvittelyssä, koska myös hyvänlaatuinen liikakasvu ja tulehdus nostavat arvoa, ja koska koholla oleva arvo johtaa jatkotutkimuksiin, joilla on omat haittansa. Lue lisää artikkelista PSA-testi: mitä se on ja milloin se kannattaa ottaa.

Hoito: seuranta, lääkkeet ja leikkaus

Hoito valitaan oireiden haitan mukaan, ei rauhasen koon mukaan.

Seuranta ilman hoitoa

Jos oireet ovat lieviä eivätkä juuri haittaa arkea, hoitoa ei tarvita lainkaan. Tilannetta seurataan ja arvioidaan uudelleen esimerkiksi vuoden kuluttua. Tämä on täysin kelvollinen valinta, ei odottelua paremman puutteessa: osalla oireet pysyvät samanlaisina vuosia tai jopa lievittyvät itsestään.

Lääkehoito

Lääkehoitoon on käytettävissä useita ryhmiä, joilla on erilaiset vaikutuskohteet. Alfasalpaajat vaikuttavat eturauhasen ja virtsaputken sileään lihakseen, 5-alfareduktaasin estäjät rauhasen kokoon pitkällä aikavälillä, beeta-3-agonistit rakon toimintaan ja fosfodiesteraasin estäjät osalla potilaista virtsaamisoireisiin. Ryhmiä voidaan myös yhdistää. Lääkäri valitsee sopivan sen perusteella, painottuvatko oireesi tyhjennykseen vai varastoimiseen, kuinka suuri rauhanen on ja mitä muita lääkkeitä käytät. Kaikilla ryhmillä on haittavaikutuksia, jotka kuuluu käydä läpi ennen aloitusta.

Kannattaa myös mainita lääkärille kaikki käytössä olevat lääkkeet ja itsehoitolääkkeet, sillä osa niistä vaikuttaa rakon ja virtsaputken toimintaan ja voi voimistaa oireita. Tämä on yksi tavallisimmista syistä siihen, että oireet pahenevat yhtäkkiä ilman muuta selitystä.

Leikkaus ja muut toimenpiteet

Jos lääkehoito ei riitä tai jos rakko ei tyhjene kunnolla, vaihtoehtona on toimenpide. Tavallisin on eturauhasen höyläysleikkaus (TURP), jossa virtsaputkea ahtauttavaa kudosta poistetaan virtsaputken kautta. Käytössä on myös muita, kudosta säästävämpiä menetelmiä. Toimenpide harkitaan aina yksilöllisesti yhdessä urologin kanssa.

Mitä voit itse tehdä?

Osa keinoista on niin yksinkertaisia, että ne jäävät helposti kokeilematta. Ne eivät poista liikakasvua, mutta ne vaikuttavat siihen, kuinka paljon oireet haittaavat päivääsi ja yötäsi.

Jaksota nesteet päivän mittaan

Juo tasaisesti pitkin päivää sen sijaan, että joisit suuria määriä kerralla. Nopeasti nautittu iso nestemäärä täyttää rakon kerralla ja tuottaa juuri sellaisen pakon, jota yritetään välttää.

Vähennä nesteitä ilta-aikaan

Yöllisen heräilyn kannalta merkitystä on erityisesti sillä, mitä juot parin viimeisen tunnin aikana ennen nukkumaanmenoa. Nesteiden rajoittaminen illalla on käytännössä tehokkain yksittäinen keino yövirtsaisuuteen – kunhan päivän kokonaismäärä pysyy riittävänä.

Kokeile kaksoistyhjennystä

Kun olet virtsannut, odota vessassa puolisen minuuttia, rentoudu hetki ja yritä uudelleen. Monella tulee toisella kerralla lisää. Kaksoistyhjennys vähentää sekä jäännösvirtsaa että jälkitiputtelua.

Kouluta rakkoa

Rakon koulutuksessa pidennetään WC-käyntien väliä asteittain ja opetellaan sietämään ensimmäistä pakkoa muutama minuutti kerrallaan. Tavoitteena on rikkoa kehä, jossa varmuuden vuoksi käyminen totuttaa rakon yhä pienempiin määriin. Tämä vaatii viikkoja, ei päiviä, ja onnistuu parhaiten yhdessä hoitajan tai fysioterapeutin kanssa.

Vahvista lantionpohjan lihaksia

Lantionpohjaharjoitukset eivät ole vain naisten asia. Jännitä niitä lihaksia, joilla pysäyttäisit virtsasuihkun, pidä muutama sekunti ja rentouta kunnolla. Toista noin kymmenen kertaa, muutaman kerran päivässä. Vahva lantionpohja parantaa rakon hallintaa ja vähentää jälkitiputtelua.

Liiku säännöllisesti

Säännöllinen liikunta ja painonhallinta ovat järkeviä koko terveyden kannalta, ja pitkien istumajaksojen katkaiseminen tuntuu monesta hyvältä myös lantion alueella. Päivittäinen kävely on tässä yhtä hyvä lähtökohta kuin mikä tahansa muu.

Eturauhassyöpä – lyhyesti ja asiallisesti

Eturauhassyöpä on Suomen yleisin miesten syöpä: uusia tapauksia todetaan vuosittain yli 5 500, ja useampi kuin joka kymmenes suomalainen mies saa diagnoosin jossain elämänsä vaiheessa. Silti kaksi asiaa kannattaa pitää mielessä.

Ensinnäkin BPH ja eturauhassyöpä ovat eri asioita. Suurentunut eturauhanen ei ole syövän riskitekijä, ja tilat voivat esiintyä toisistaan riippumatta. Toiseksi varhainen eturauhassyöpä ei yleensä aiheuta oireita lainkaan. Virtsaamisvaiva yksinään on siis harvoin syövän ensimmäinen merkki – nopeasti pahenevat oireet, verivirtsaisuus tai luustokipu ovat eri asia ja kuuluvat aina lääkärille.

Ennuste on useimmiten hyvä: paikallisessa ja hyvin erilaistuneessa taudissa yli 90 prosenttia elää vähintään kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen. Oireettomien miesten järjestelmällisestä PSA-seulonnasta ei sen sijaan ole osoitettu selvää hyötyä, koska seulonnassa löytyy usein syöpiä, jotka eivät koskaan olisi haitanneet elämää. Siksi PSA-kokeesta päätetään keskustellen, ei automaattisesti tietyssä iässä.

Kolme sitkeää väärinkäsitystä

”Suurentunut eturauhanen tarkoittaa syöpää”

Ei tarkoita. BPH on hyvänlaatuinen tila, joka ei muutu syöväksi eikä lisää syövän riskiä. Se, että molemmat yleistyvät iän myötä, ei tee niistä saman asian eri vaiheita.

”Virtsaamisvaivat vain kuuluvat ikään”

Yleisyys ei ole sama asia kuin väistämättömyys. Käytettävissä on koko kirjo keinoja seurannasta ja omahoidosta lääkkeisiin ja leikkaukseen. Kenenkään ei tarvitse suunnitella päiväänsä WC-käyntien ympärille puhumatta asiasta lääkärille.

”Vain vanhat miehet saavat eturauhasvaivoja”

BPH yleistyy vasta 50 ikävuoden jälkeen, mutta nuoremmillakin voi olla eturauhasperäisiä oireita. Eturauhastulehdus eli prostatiitti esiintyy kaikissa ikäryhmissä, ja sen oireet voivat muistuttaa BPH:n oireita, vaikka syy ja hoito ovat toiset. Juuri siksi alle 50-vuotiaan virtsaamisoireet kannattaa tutkia.

Tiivistetysti

Eturauhanen ympäröi virtsaputkea, ja sen hyvänlaatuinen suureneminen ahtauttaa putkea ja muuttaa rakon toimintaa. Siitä syntyvät sekä tyhjennysoireet että varastoimisoireet. Tila on tavallinen, ja lähes aina se on hyvänlaatuinen.

Ratkaisevaa on kaksi asiaa. Tunnista ne merkit, jotka vaativat yhteydenottoa heti – kyvyttömyys virtsata, veri virtsassa, kuume ja kipu. Ja älä jää sinnittelemään oireiden kanssa, jotka haittaavat untasi ja arkeasi: selvittely on yksinkertainen, ja hoitovaihtoehtoja on useita.