Kolesteroli: viitearvot, LDL, HDL ja triglyseridit — mitä luvut kertovat

Kolesteroliarvo on yksi useimmin mitatuista laboratorioluvuista, ja silti moni palaa vastaanotolta kotiin tietämättä, mitä tulos oikeastaan kertoi. Paperilla on neljä lukua, lääkäri puhuu riskistä, ja mieleen jää lähinnä se, oliko arvo hyvä vai huono. Kuusikymmentä vuotta täyttäneelle kysymys on tavallista ajankohtaisempi, sillä ikä on itsessään yksi valtimotaudin riskitekijöistä. Seuraavassa käydään läpi, mitä kolesteroli elimistössä tekee, mitä LDL, HDL ja triglyseridit tarkoittavat, mitkä suomalaiset tavoitearvot ovat ja miksi sama luku voi merkitä kahdelle ihmiselle aivan eri asiaa.

Mitä kolesteroli on ja miksi elimistö tarvitsee sitä

Kolesteroli on rasvankaltainen aine, jota ilman elimistö ei tule toimeen. Terveyskirjaston mukaan kolesterolia tarvitaan solukalvojen rakenneosana ja lähtöaineena muiden steroidien synteesissä — se on siis raaka-ainetta muun muassa hormoneille ja D-vitamiinille. Kolesteroli ei ole vieras aine eikä poistettava aine, vaan osa normaalia aineenvaihduntaa.

Suurin osa veren kolesterolista syntyy elimistössä itsessään, ja osa on peräisin ravinnosta. Koska kolesteroli ei liukene veteen, se ei kulje verenkierrossa sellaisenaan vaan lipoproteiinien kuljettamana. Juuri nämä kuljettajat erottavat toisistaan luvut, joita laboratoriovastauksessa kutsutaan LDL- ja HDL-kolesteroliksi. Kyse ei siis ole kahdesta eri kolesterolista vaan samasta aineesta kahdessa eri paketissa.

Verikokeen luvut ja mitä ne kertovat

Tavallisessa rasva-arvojen määrityksessä vastauksessa on neljä lukua. Ne kannattaa lukea kokonaisuutena: yksittäinen luku irrallaan kertoo harvoin koko tarinaa.

LDL-kolesteroli

LDL tulee englannin kielen sanoista low density lipoprotein. Terveyskirjasto kuvaa sen tehtävän suoraan: LDL kuljettaa kolesterolia kudoksiin, myös valtimoiden seinämään. Tästä syystä LDL on se luku, jota hoidossa ensisijaisesti seurataan, ja josta arkikielessä puhutaan pahana kolesterolina.

LDL-kolesterolille ei anneta tavanomaisia viitearvoja. Terveyskirjasto sanoo asian täsmällisesti: samoin kuin kokonaiskolesterolissa, LDL-kolesterolinkin kohdalla viitearvojen sijasta käytetään tavoitearvoja. Ero on olennainen. Viitearvo kertoo, millainen tulos on väestössä tavanomainen. Tavoitearvo kertoo, mihin juuri sinun kohdallasi pyritään — ja se riippuu muusta kuin pelkästä laboratoriovastauksesta.

HDL-kolesteroli

HDL-hiukkaset kulkevat vastakkaiseen suuntaan: ne kuljettavat kolesterolia pois kudoksista, esimerkiksi valtimon seinämästä. Arkikielessä HDL on hyvä kolesteroli.

Terveyskirjaston mukaan HDL-kolesterolille ei ole hoitotavoitetta, mutta arvoa käytetään riskin arvioinnissa. Poikkeavana pidetään miehillä alle 1,0 mmol/l:n ja naisilla alle 1,2 mmol/l:n arvoa. HDL ei siis ole luku, jota pyritään nostamaan tiettyyn tavoitteeseen, vaan tieto, joka vaikuttaa siihen, miten muut luvut tulkitaan.

Triglyseridit

Triglyseridit ovat veressä kiertäviä rasvoja, joita elimistön solut käyttävät energianlähteenään. Ne ovat oma rasvatyyppinsä, eivät kolesterolia, ja siksi ne ilmoitetaan erikseen.

Terveyskirjaston mukaan veriplasmassa on normaalisti triglyseridejä alle 2,0 millimoolia litrassa. Sydänliitto käyttää terveillä aikuisilla tiukempaa tavoitetta, alle 1,7 mmol/l. Terveyskirjasto luettelee koholla olevien triglyseridien taustatekijöiksi muun muassa vyötärö- tai keskivartalolihavuuden, huonossa hoitotasapainossa olevan diabeteksen sekä perinnöllisen alttiuden.

Kokonaiskolesteroli

Kokonaiskolesteroli mittaa kaiken plasmasta löytyvän kolesterolin erottelematta hyvää ja pahaa toisistaan. Se on karkein neljästä luvusta, mutta myös vanhin ja tunnetuin. Terveyskirjaston mukaan aikuisilla tavoitearvo on alle 5,0 mmol/l ja lapsilla ihannearvo alle 4,0 mmol/l.

Kolesterolin viitearvot ja tavoitearvot Suomessa

Alla olevat luvut ovat Terveyskirjaston, Sydänliiton ja Käypä hoito -suosituksen käyttämiä. Ne on tarkoitettu tulkintaan yhdessä lääkärin kanssa, eivät itsediagnoosiin.

• Kokonaiskolesteroli: aikuisilla tavoite alle 5,0 mmol/l.
• LDL-kolesteroli: alle 3,0 mmol/l, jos valtimotaudin riski on pieni; alle 2,6 mmol/l, jos riski on kohtalainen; alle 1,8 mmol/l, jos riski on suuri; alle 1,4 mmol/l tai mahdollisimman lähellä sitä, jos riski on erityisen suuri.
• HDL-kolesteroli: poikkeavana pidetään miehillä alle 1,0 mmol/l ja naisilla alle 1,2 mmol/l. Varsinaista hoitotavoitetta ei ole.
• Triglyseridit: Terveyskirjaston mukaan normaalisti alle 2,0 mmol/l; Sydänliiton terveille aikuisille käyttämä tavoite on alle 1,7 mmol/l.

Kahden lähteen triglyseridiluvut eroavat toisistaan, ja se on hyvä esimerkki siitä, ettei rasva-arvoissa ole yhtä ainoaa maagista rajaa. Suunta on tärkeämpi kuin desimaali.

Miksi raja-arvo on yksilöllinen

LDL-tavoite ei ole kaikille sama, ja tämä on kolesterolikeskustelun useimmin ohitettu kohta. Käypä hoito -suosituksessa Dyslipidemiat tavoite porrastetaan riskin mukaan: erityisen suuren riskin potilaiden tavoitteena on alle 1,4 mmol/l:n tai mahdollisimman lähellä sitä oleva LDL-kolesterolipitoisuus, suuren riskin potilaiden tavoitteena alle 1,8 mmol/l ja kohtalaisen riskin potilaiden tavoite alle 2,6 mmol/l.

Riskiluokka määräytyy suosituksen mukaan joko aikaisemmin todetun valtimotaudin tai vastaavan riskin aiheuttavan sairauden — kuten diabeteksen, kroonisen munuaissairauden tai familiaalisen hyperkolesterolemian — perusteella, tai muuten terveillä henkilöillä FINRISKI-laskurilla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kahdella samanikäisellä miehellä voi olla identtinen LDL-arvo ja silti täysin eri johtopäätös. Toiselle luku on täysin tavoitteessa, toiselle selvästi sen yläpuolella.

Siksi vastauslomakkeen luku ei yksin kerro, onko kaikki kunnossa. Sen tulkitsee lääkäri, jolla on käytössään myös muu terveyshistoria.

Näin kolesterolikoe otetaan

Moni jännittää etukäteen paastoa. Terveyskirjaston mukaan kolesterolimäärityksiin ei yleensä vaadita paastoa; joskus näyte voidaan kuitenkin ohjeistaa otettavaksi paaston jälkeen. Jos paastonäytettä pyydetään, tutkimuslyhenteen edessä on kirjain f, esimerkiksi fP-Kol-HDL. Triglyseridien osalta ohje on tiukempi: ne mitataan yön paaston jälkeen.

Käytännön ohje on siis yksinkertainen: noudata sitä ohjetta, jonka saat näytteenottopaikasta, ja jos ohjetta ei anneta, kysy erikseen, koskeeko määritys myös triglyseridejä. Kellonaika sinänsä ei ole ratkaiseva, mutta paastonäytteet otetaan käytännössä aamulla, koska yön yli kestänyt paasto on helpoin toteuttaa.

Milloin koe kannattaa ottaa? Käypä hoito -suosituksen mukaan riskinarvio, lipidien määritys mukaan luettuna, on suositeltavaa tehdä henkilön sitä pyytäessä, nuorille aikuisille, joilla on vähintään yksi merkittävä yksittäinen riskitekijä, sekä miehille viimeistään 40. ja naisille 50. ikävuoteen mennessä. Suvussa varhain alkanut valtimotauti aikaistaa mittausta.

Korkealla kolesterolilla ei yleensä ole oireita

Tämä on syytä sanoa suoraan, koska hakukoneissa kysytään usein korkean kolesterolin oireita: poikkeavat veren rasva-arvot eivät tunnu miltään. Ne eivät aiheuta väsymystä, päänsärkyä eivätkä puristusta rinnassa. Dyslipidemia todetaan verikokeella, ei tuntemuksista.

Oireet ilmaantuvat vasta, jos valtimotauti on jo kehittynyt — ja silloin oire on valtimotaudin, ei kolesteroliarvon. Ainoa säännöllinen poikkeus ovat perinnölliseen, hyvin korkeaan kolesteroliin liittyvät näkyvät löydökset: jännekseen kertyvät kolesterolipesäkkeet eli jänneksantoomat, tyypillisimmin akillesjänteisiin, sekä sarveiskalvon reunan vaalea kaari eli arcus corneae poikkeuksellisen nuorella iällä.

Kokonaisriski: kolesteroli on yksi tekijä muiden joukossa

Lääkäri ei hoida laboratoriolukua vaan ihmistä. Käypä hoito -suosituksen mukaan hoidon tarpeen määrittämisessä on keskeistä arvioida valtimotaudin kokonaisriski kliinisten tietojen ja laboratoriokokeiden avulla.

FINRISKI-laskuri arvioi kymmenen vuoden riskiä, ja siihen otetaan mukaan ikä, sukupuoli, tupakointi, verenpaine, kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, diabetes ja sukurasitus. Näiden lisäksi merkitystä on muun muassa vyötärölihavuudella, sokeriaineenvaihdunnan häiriöillä, kroonisella tulehduksella ja uniapnealla.

Käytännön seuraus on rauhoittava ja vaativa yhtä aikaa. Rauhoittava siksi, että lievästi koholla oleva luku ei yksinään tarkoita mitään dramaattista, jos muut tekijät ovat kunnossa. Vaativa siksi, että tupakoinnin lopettaminen tai verenpaineen hoito voi vaikuttaa kokonaisriskiin enemmän kuin yhden desimaalin muutos LDL-arvossa.

FH-tauti eli perinnöllinen korkea kolesteroli

Familiaalinen hyperkolesterolemia, lyhyesti FH, on perinnöllinen veren kolesterolia suurentava sairaus. Se periytyy vallitsevasti: jos toisella vanhemmalla on FH, jokaisella lapsella on 50 prosentin todennäköisyys periä se. Kyse ei ole elintavoista, vaan geenivirheestä, joka heikentää LDL-kolesterolin poistumista verenkierrosta.

Sydänliiton mukaan jopa yli 10 000 suomalaista sairastaa FH-tautia, suurin osa tietämättään. Uudemmat, yleisyyttä 1:200 arvioivat tutkimukset viittaavat vielä suurempaan lukuun. Alidiagnostiikka on siis sääntö eikä poikkeus. Heterotsygooteilla kokonaiskolesteroliarvot ovat tyypillisesti 8–15 mmol/l.

Käypä hoito -suosituksen mukaan FH:ta tulee epäillä, jos plasman kokonaiskolesterolipitoisuus on vähintään 8 mmol/l tai LDL-kolesterolipitoisuus vähintään 5 mmol/l, samoin jos potilaalla tai lähisukulaisella on varhain alkanut sepelvaltimotauti. Asialla on kiire: Sydänliiton mukaan ilman hoitoa puolet FH-miehistä sairastuu sydän- ja verisuonisairauteen 50 ikävuoteen mennessä ja naiset noin kymmenen vuotta myöhemmin.

Jos suvussasi on ollut sydäninfarkteja tai aivoinfarkteja poikkeuksellisen nuorena — miehillä alle 55-vuotiaana, naisilla alle 60-vuotiaana — kerro siitä lääkärille. Tieto on diagnostisesti arvokkaampi kuin useimmat yksittäiset laboratoriokokeet, ja se koskee myös aikuisia lapsiasi.

Mitä lääkäri voi tehdä

Elintapaohjaus kuuluu aina hoitoon, mutta se ei ole ainoa keino. Jos kokonaisriski on suuri tai kolesteroliarvo poikkeuksellisen korkea, käytettävissä on useita lääkeryhmiä. Ne mainitaan tässä ryhmätasolla ilman kauppanimiä, koska valinta ja annos kuuluvat lääkärille.

• Statiinit ovat ensisijainen ryhmä. Terveyskirjaston mukaan ne pienentävät LDL-kolesterolia noin 20–50 prosenttia.
• Etsetimibi vähentää kolesterolin imeytymistä suolistosta ja yhdistetään usein statiiniin.
• PCSK9-estäjät ovat uudempi ryhmä. Terveyskirjaston mukaan ne pienentävät LDL-kolesterolia 50–70 prosenttia, ja ne annostellaan pistoksena ihon alle 2–4 viikon välein.

Aloitettua kolesterolilääkitystä ei pidä lopettaa omin päin, vaikka arvot olisivat normaalistuneet. Arvot ovat normaalit nimenomaan hoidon ansiosta. Jos lääkitys tuntuu sopimattomalta tai epäilet haittavaikutusta, asia selvitetään hoitavan lääkärin kanssa.

Mitä viranomaiset ja Sydänliitto suosittelevat elintavoista

Seuraavat ovat viranomaisten ja Sydänliiton omia, koko aikuisväestölle suunnattuja suosituksia. Ne on tarkoitettu yleiseksi taustaksi, eivät hoito-ohjeeksi yksittäiseen laboratorioarvoon.

Käypä hoito -suositus toteaa, että dyslipidemioiden hoitoon kuuluu aina elämäntapahoito, ja luettelee sen osiksi terveyttä edistävän ravinnon, säännöllisen liikunnan, painonhallinnan, tupakoimattomuuden, liiallisen stressin välttämisen sekä riittävän levon ja unen.

Sydänliitto suosittelee liikkumaan päivittäin vähintään puoli tuntia reippaasti. Ylipainoisilla se suosittelee 5–10 prosentin painonpudotusta, säännöllistä ateriarytmiä eli 3–5 ateriaa päivässä sekä tupakoinnin lopettamista.

Ruokavirasto suosittelee kansallisissa ravitsemussuosituksissa aikuisille muun muassa seuraavaa:

• kasviksia, hedelmiä ja marjoja 500–800 grammaa eli noin 5–9 annosta päivässä
• täysjyväviljavalmisteita 90 grammaa kuivapainona päivässä
• kalaa 300–450 grammaa viikossa, josta rasvaisen kalan osuus on 200 grammaa
• palkokasveja 50–100 grammaa päivässä
• kasviöljyjä 25 grammaa päivässä
• maitovalmisteita 350–500 grammaa päivässä rasvattomina tai vähärasvaisina
• punaista lihaa enintään 350 grammaa viikossa kypsänä lihana

Suositukset ovat väestötason ohjeita. Se, mikä niistä on juuri sinun kohdallasi olennaisinta, kannattaa käydä läpi vastaanotolla — samalla kertaa kun luvut tulkitaan.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

• Jos olet yli 40-vuotias mies etkä ole koskaan mitannut rasva-arvojasi, tai edellisestä mittauksesta on useita vuosia.
• Jos suvussasi on esiintynyt sydän- tai aivoinfarkti poikkeuksellisen nuorella iällä — miehillä alle 55-vuotiaana, naisilla alle 60-vuotiaana.
• Jos kokonaiskolesterolisi on vähintään 8 mmol/l tai LDL vähintään 5 mmol/l. Tällöin on aihetta selvittää FH-taudin mahdollisuus.
• Jos huomaat kovia kyhmyjä akillesjänteissä tai vaalean kaaren sarveiskalvon reunassa.
• Jos käytät kolesteroli- tai verenpainelääkitystä ja harkitset muutoksia tai epäilet haittavaikutusta. Älä lopeta lääkitystä omin päin.
• Jos sinulla on diabetes, krooninen munuaissairaus tai todettu valtimotauti, sillä silloin tavoitearvot ovat tavallista tiukemmat.

Äkillinen puristava rintakipu, hengenahdistus, toispuoleinen heikkous tai puheen puuroutuminen eivät ole kolesteroliasioita vaan päivystysasioita. Soita tällöin hätänumeroon 112.

Aiheeseen liittyvää lukemista löydät myös artikkeleista PSA-testi: mitä se on ja milloin se kannattaa ottaa sekä opas miesten vaihdevuosiin.