Miesten vaihdevuodet: testosteroni, oireet ja mittaus

Miehen testosteronituotanto heikkenee hiljalleen keski-iästä lähtien – ilman naisten vaihdevuosia vastaavaa jyrkkää muutosta. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä andropaussi ja myöhäisalkuinen hypogonadismi tarkoittavat, miksi SHBG vaikuttaa tulkintaan, miksi oireet ovat epäspesifisiä, miten testosteroni mitataan oikein ja mitä elintavoilla voi tehdä.
Lukuaika: 8 min
Miesten vaihdevuodet: testosteroni, oireet ja mittaus

Vaihdevuodet mielletään useimmiten naisten asiaksi. Myös miehen hormonitoiminta muuttuu iän myötä, mutta hitaammin, tasaisemmin ja huomattavasti vähemmällä huomiolla. Väsymys, mielialan muutokset, painon kertyminen keskivartalolle ja katkonainen uni ovat tuttuja monelle keski-iän ohittaneelle miehelle – ja juuri siksi ne on helppo ohittaa olankohautuksella tai selittää pelkällä kiireellä.

Aihe kannattaa kuitenkin ymmärtää tarkasti, koska siihen liittyy paljon puolitotuuksia. Testosteroni laskee, mutta ei yhtä jyrkästi kuin usein annetaan ymmärtää. Oireita esiintyy, mutta ne eivät yksinään todista mitään. Ja yksi laboratoriovastaus ei ole diagnoosi.

Mitä miesten vaihdevuosilla tarkoitetaan?

Miesten vaihdevuodet, andropaussi ja myöhäisalkuinen hypogonadismi ovat eri rekistereistä peräisin olevia nimityksiä samalle ilmiölle: testosteronin tuotanto heikkenee hiljalleen keski-iästä lähtien. Terveyskirjasto käyttää aiheesta asiallisempaa otsikkoa testosteroni ikääntyvillä miehillä, eikä suomalaisessa lääketieteellisessä kielessä puhuta juurikaan miesten vaihdevuosista. Se kertoo jotain olennaista itse ilmiöstä.

Ero naisten vaihdevuosiin on nimittäin rakenteellinen. Naisella munasarjojen estrogeenituotanto hiipuu suhteellisen lyhyen jakson aikana, ja muutos on useimmiten selvästi tunnistettava tapahtuma, jolla on alku ja loppu. Miehellä vastaavaa jyrkkää pudotusta ei tapahdu. Kyse on loivasta käyrästä, joka laskee vuosikymmenten ajan niin verkkaisesti, ettei siitä voi osoittaa yhtä hetkeä, jolloin jokin muuttui.

Siitä seuraa myös se, että kokemukset vaihtelevat suuresti. Osalla miehistä muutos etenee käytännössä huomaamatta koko elinäiän. Toiset tunnistavat selviä muutoksia jaksamisessa, mielialassa, fyysisessä kunnossa ja seksuaalisessa halussa. Taustalla vaikuttavat perimä, yleinen terveydentila, paino, uni ja elämäntilanne – eivät pelkästään hormonit.

Mitä kehossa tapahtuu

Testosteroni on tärkein miessukupuolihormoni, mutta sen merkitys ulottuu paljon sukupuoliviettiä laajemmalle. Se vaikuttaa lihasmassaan, luuston tiheyteen, rasvan jakautumiseen kehossa, punasolujen tuotantoon sekä osaltaan mielialaan ja vireyteen. Kun tuotanto vähenee, muutokset voivat näkyä useilla näistä alueista yhtä aikaa – mikä tekee kokonaisuuden tulkinnasta hankalaa.

Toinen ikään liittyvä tekijä on kehon koostumus. Rasvakudos ei ole passiivista varastoa, vaan hormonaalisesti aktiivista, ja etenkin keskivartalolle kertyvä rasva liittyy monissa tutkimuksissa matalampiin testosteroniarvoihin. Terveyskirjasto huomauttaakin, että ikääntyvien miesten oireiden taustalla on usein nimenomaan ylipaino ja muut ikääntymiseen liittyvät muutokset eikä testosteronin puute sinänsä.

SHBG – syy siihen, ettei yksi luku riitä

Testosteroni ei kierrä veressä vapaana. Suurin osa siitä on sitoutunut kuljetusproteiineihin, joista tärkein on SHBG eli sukupuolihormoneja sitova globuliini. SHBG:hen sitoutunut testosteroni on varastossa, ei käytössä. Vain vapaa ja löyhästi sitoutunut osuus on biologisesti aktiivista.

Tämä on olennaista, koska tavallinen verikoe mittaa yleensä kokonaistestosteronia. Jos SHBG-pitoisuus on korkea, kokonaisarvo voi näyttää siedettävältä vaikka käytettävissä olevaa hormonia olisi vähän – ja päinvastoin. Terveyskirjaston laboratorio-ohjeen mukaan vapaan testosteronin mittausta käytetään silloin, kun hormonia sitovien proteiinien pitoisuudet veressä muuttuvat. Käytännössä SHBG määritetään usein samalla kertaa, ja vapaa testosteroni lasketaan kaavalla, jossa sitoutuminen otetaan huomioon.

SHBG-pitoisuuteen vaikuttavat monet asiat, muun muassa kilpirauhasen toiminta, maksan tila, paino ja käytössä olevat lääkkeet. Tämä on yksi syy siihen, miksi testosteroniarvoa ei kannata tulkita yksinään eikä verkosta tilatun pikatestin perusteella.

Yleisimmät oireet – ja miksi ne eivät todista mitään yksin

Oireet vaihtelevat yksilöllisesti. Tavallisimmin mainitaan seuraavat.

Väsymys ja energian väheneminen

Pitkään jatkuva uupumus, joka ei helpota levolla. Moni kuvaa sitä niin, ettei viitsiminen riitä enää samalla tavalla kuin ennen – ei työssä, ei harrastuksissa eikä sosiaalisissa menoissa.

Kehonkoostumuksen muutos

Lihasmassa vähenee vuosien kuluessa ja rasvaa kertyy erityisesti vatsan seudulle. Sama liikunta ja sama ruokavalio eivät välttämättä enää tuota samaa tulosta kuin kolmekymppisenä.

Mielialan vaihtelut ja keskittymisvaikeudet

Ärtyneisyys, alakulo, levottomuus ja tunne siitä, että ajatus kulkee sumun läpi. Myös muistin ja keskittymisen notkahdukset ovat tavallisia.

Katkonainen uni

Yöheräily ja heikentynyt unen laatu. Tässä syy ja seuraus kietoutuvat toisiinsa: huono uni pahentaa päivän oireita, ja päivän kuormitus näkyy yössä.

Seksuaalisen halun ja toimintakyvyn muutokset

Halun väheneminen, aamuerektioiden harveneminen ja erektiovaikeudet. Nämä ovat oireista ne, joilla Terveyskirjaston mukaan on selvin yhteys matalaan veren testosteronitasoon. Aihetta käsitellään tarkemmin artikkeleissa seksuaalielämä ja ikääntyminen sekä seksuaalisuuden muutokset keski-iän jälkeen.

Luuston heikkeneminen

Pitkään jatkunut testosteronin puute voi heikentää luuston tiheyttä. Vakavassa puutoksessa seurauksena voi olla osteoporoosi eli luukato. Oire on hiljainen eikä tunnu missään ennen kuin jotain sattuu.

Tässä kohtaa on syytä sanoa rehellisesti se, mitä aihetta käsittelevistä teksteistä usein puuttuu: nämä oireet ovat epäspesifisiä. Sama oirekimppu sopii masennukseen, kilpirauhasen vajaatoimintaan, uniapneaan, pitkäaikaissairauksiin, ylipainoon, liialliseen alkoholinkäyttöön ja tavalliseen ikääntymiseen. Uniapneassa esimerkiksi aamuväsymys, ärtyneisyys, muistin takkuaminen ja keskittymisvaikeudet ovat tyypillisiä löydöksiä – täsmälleen samat oireet, jotka moni tulkitsee hormoneiksi.

Siksi oireista ei voi päätellä syytä. Ne ovat syy mennä lääkäriin, eivät syy aloittaa mitään omin päin.

Testosteronin mittaus: milloin, miten ja mitä se kertoo

Näyte otetaan aamulla

Testosteronipitoisuus vaihtelee vuorokauden mittaan ja on korkeimmillaan aamulla. Terveyskirjaston laboratorio-ohjeen mukaan viitearvot on määritelty aamuarvojen mukaan, joten verinäyte tulisi ottaa aamulla noin kello 7–10 välisenä aikana. Ikääntyvien miesten kohdalla ohjeistus on sama: näyte ennen kello kymmentä.

Iltapäivällä otettu näyte voi antaa matalan tuloksen, vaikka tuotanto olisi täysin normaali. Tämä yksi seikka selittää huomattavan osan turhista huolista.

Viitearvot ja se, ettei yksi arvo ole diagnoosi

Viitearvot vaihtelevat laboratorioittain ja käytetyn menetelmän mukaan. Esimerkiksi HUS Diagnostiikkakeskuksen viiteväli aikuisen miehen seerumin kokonaistestosteronille on 10–38 nmol/l ja vapaalle testosteronille 155–800 pmol/l. Luvut eivät ole yleispäteviä, joten oman vastauksen tulkinnassa kannattaa katsoa juuri sen laboratorion viiteväliä, joka näytteen analysoi.

Yksittäinen matala arvo ei riitä. Pitoisuus heilahtelee päivästä toiseen, ja akuutti sairastuminen, kova stressi, univaje ja voimakas laihdutus voivat painaa sitä ohimenevästi alas. Siksi poikkeava tulos varmistetaan uudella aamunäytteellä. Terveyskirjaston mukaan hoitoa harkitaan vasta, kun samanaikaisesti on sekä alentunut testosteroniarvo että siihen sopivia sukupuolitoimintoihin liittyviä oireita – pelkkä matala luku ei riitä.

Mitä muuta lääkäri selvittää

Testosteroni mitataan harvoin yksin. Tilanteesta riippuen samalla katsotaan tavallisesti SHBG ja vapaa testosteroni, aivolisäkkeen ohjaushormonit LH ja FSH sekä prolaktiini, joiden avulla erotetaan kivesperäinen syy aivolisäkeperäisestä. Lisäksi selvitetään usein muut mahdolliset selittäjät: kilpirauhasarvot, verenkuva, verensokeri ja maksa-arvot. Uniapnean epäily johtaa omaan tutkimukseensa.

Testosteronin puutteen taustalla voi olla myös kivesten tuotantohäiriön muu syy, jolloin kyse ei ole ikääntymisestä lainkaan. Sekin on syy tehdä selvitys kunnolla eikä kotitestillä.

Hormonihoito on lääkärin päätös

Testosteronikorvaushoidolla tarkoitetaan lääkärin määräämää hormonihoitoa, joka annetaan joko pistoksina muutaman viikon välein tai iholle päivittäin levitettävänä geelinä. Kyseessä on reseptilääkitys, ei muu valmiste, ja se kuuluu vain niille, joilla puutos on osoitettu tutkimuksin.

Hoitoa harkitaan, kun toistetuissa aamunäytteissä on selvästi alentunut arvo ja siihen sopivia oireita. Ikääntyneiden miesten kohdalla Terveyskirjasto muotoilee asian varovaisesti: hoidon aloittamista harkitaan tarkkaan ja mahdolliset vasta-aiheet huomioidaan. Hoidon seurannassa korostuvat eturauhasperäiset oireet ja säännöllinen PSA-pitoisuuden mittaaminen.

Hoitoa vastaan puhuvat tekijät ovat siis todellisia ja ne arvioidaan aina yksilöllisesti. Hoito myös hidastaa oman testosteronin ja siittiöiden tuotantoa, joten lasten hankkimista suunnittelevan tilanne on erilainen. Lisäksi hoito edellyttää säännöllistä seurantaa niin kauan kuin se jatkuu.

Yksi asia on syytä sanoa suoraan: verkosta tilatut testosteronivalmisteet ovat huono ajatus. Niiden sisältö on tuntematon, käyttö on valvomatonta eikä kukaan seuraa vaikutuksia. Hormonihoito kuuluu lääkärin valvontaan.

Mitä voit itse tehdä

Mitään elämäntapamuutosta ei kannata myydä hormoniratkaisuna. Sen sijaan ne asiat, jotka vaikuttavat vireyteen, painoon, uneen ja mielialaan, ovat samoja riippumatta siitä, mistä oireet lopulta johtuvat – ja ne kannattaa laittaa kuntoon ennen kuin syytä etsitään kauempaa.

Uni ensin

Aikuisen riittävä yöuni on Terveyskirjaston mukaan yleisimmin 7–9 tuntia ja noin 65 ikävuoden jälkeen 7–8 tuntia. Unen tarve on yksilöllinen ja pitkälti perintötekijöiden säätelemä. Säännöllinen heräämisaika, viileä ja pimeä makuuhuone sekä rauhoittuva ilta ovat perusasioita, jotka toimivat.

Jos heräät väsyneenä, kuorsaat voimakkaasti tai läheisesi on huomannut hengityskatkoksia, ota asia puheeksi lääkärin kanssa. Uniapnea on yleinen, alidiagnosoitu ja hoidettavissa.

Liikunta ja lihasvoima

UKK-instituutin aikuisten liikkumisen suosituksen mukaan aikuisen tulisi liikkua reippaasti ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa tai rasittavasti ainakin 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi harjoittaa ainakin kaksi kertaa viikossa. Paikallaanoloa suositellaan tauottamaan aina kun voi.

Lihaskuntoharjoittelu on näistä se osa, joka keski-iän jälkeen jää helpoiten väliin, vaikka juuri lihasmassan ja voiman säilyttäminen on ikääntyessä tekemisen arvoista. Isot moninivelliikkeet – jalkakyykky, maastaveto, punnerrus ja soutuliikkeet – ovat tehokkaita, mutta tekniikka kannattaa opetella ohjatusti. Palautuminen kuuluu harjoitteluun: jatkuva ylikuormitus ei tuota tulosta.

Paino

Keskivartalolle kertyvä rasva on ikääntyvän miehen kohdalla yksi harvoista tekijöistä, joihin voi itse vaikuttaa. Painonhallinnan pohjana ovat suomalaiset ravitsemussuositukset, joissa kasviksia, marjoja ja hedelmiä suositellaan käytettävän vähintään 500–800 grammaa päivässä ja punaista lihaa sekä lihavalmisteita enintään 350 grammaa viikossa kypsenä lihana. Sokeroituja juomia ei Ruokaviraston mukaan tule käyttää säännöllisesti, sillä niiden käyttö on yhteydessä ylipainoon ja tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Kyse ei ole kuureista vaan tavoista, jotka kestävät vuosia. Maltillinen ja pysyvä muutos on tässä asiassa arvokkaampi kuin nopea.

Alkoholi

Alkoholi kannattaa ottaa keskusteluun, jos uni ei kanna. Terveyskirjasto luettelee liiallisen alkoholinkäytön unettomuuden tavallisten syiden joukkoon, ja alkoholi mainitaan myös uniapnean riskitekijöissä yhdessä rauhoittavien lääkkeiden kanssa. Uniapneassa alkoholin välttäminen ennen nukkumaanmenoa kuuluu hoidon perusohjeisiin.

Sen lisäksi alkoholi tuo energiaa, jota on helppo olla laskematta. Jos tavoitteena on parempi uni tai painon hallinta, käytön vähentäminen on yksi konkreettisimmista kokeiluista – ja vaikutuksen huomaa yleensä muutamassa viikossa.

Stressi ja palautuminen

Pitkittynyt kuormitus näkyy unessa, mielialassa ja jaksamisessa, ja se on monella keski-ikäisellä miehellä jatkuva olotila eikä ohimenevä jakso. Liikunta, ulkona oleminen, hengitysharjoitukset, harrastukset ja toisten ihmisten seura ovat kaikki toimivia keinoja. Selkeä raja työn ja vapaa-ajan välillä on niistä se, joka useimmiten puuttuu.

Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?

Varaa aika lääkärille, jos jokin seuraavista koskee sinua:

  • väsymys tai alakulo on jatkunut viikkoja eikä helpota levolla
  • seksuaalinen halu on vähentynyt selvästi tai erektio ei toimi kuten ennen
  • paino nousee tai lihasvoima heikkenee ilman selvää syytä
  • kuorsaat voimakkaasti, heräät tukehtumisen tunteeseen tai läheisesi on havainnut hengityskatkoksia
  • mieliala on ollut pitkään matala tai kiinnostus asioihin on kadonnut
  • sinulla on todettu luunmurtuma pienestä vammasta

Kerro vastaanotolla oireet kokonaisuutena ja mainitse, jos suvussa on kilpirauhas-, sydän- tai eturauhassairauksia. Jos jokin oire alkaa nopeasti tai on voimakas, älä jää odottamaan.

Kyse on elämänlaadusta

Miesten vaihdevuodet ei ole täsmällinen diagnoosi, ja juuri siksi aihetta kannattaa lähestyä rauhallisesti. Testosteronin lasku on todellinen ja tavallinen ilmiö, mutta se on hidas, se ei koske kaikkia samalla tavalla eikä se selitä kaikkia keski-iän oireita.

Käytännön järjestys on yksinkertainen. Laita uni, liikkuminen, paino ja alkoholinkäyttö sille tasolle, jolla haluat niiden olevan. Jos oireet jatkuvat siitä huolimatta, mene lääkäriin ja anna mitata – aamulla, kunnolla ja tarvittaessa uudelleen. Sen jälkeen tiedetään, mistä puhutaan.

Keho pystyy edelleen paljoon. Se vain tarvitsee hieman erilaiset olosuhteet kuin kaksikymppisenä – ja se on täysin normaalia.