- Mikä miehen seksuaalisuudessa muuttuu iän myötä
- Erektio-ongelmat ovat yleisiä – niistä vain vaietaan
- Erektiohäiriö on useimmiten verisuoniperäinen – ja voi olla ensimmäinen varoitusmerkki
- Testosteroni – mitä se selittää ja mitä ei
- Muut tavalliset syyt
- Mieli, suorituspaine ja parisuhde
- Mitä voit itse tehdä
- Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?
- Muutos ei ole menetys
Mikä miehen seksuaalisuudessa muuttuu iän myötä
Seksuaalisuus ei katoa iän myötä, mutta se muuttaa muotoaan. Testosteronin tuotanto heikkenee hiljalleen keski-iästä lähtien, ja samaan aikaan muuttuvat verenkierto, hermoston herkkyys, uni ja koko elämäntilanne. Muutos on yleensä niin hidas, ettei sitä huomaa vuodesta toiseen. Vasta takautuvasti moni huomaa, että jokin on toisin kuin kolmekymppisenä.
Tavallisimmat muutokset ovat melko ennustettavia. Spontaani halu harvenee: aiemmin kiihottuminen saattoi syntyä pelkästä ajatuksesta, myöhemmin se tarvitsee useammin suoraa kosketusta ja enemmän aikaa. Erektio syntyy hitaammin, ja sen ylläpitäminen vaatii jatkuvampaa stimulaatiota. Siemensyöksyn jälkeinen palautumisjakso pitenee, eli uuden erektion saaminen vie aiempaa kauemmin. Myös orgasmin tuntu voi muuttua vaimeammaksi.
Nämä ovat ikääntymiseen kuuluvia muutoksia, eivät sairauden merkkejä. Ne eivät myöskään etene kaikilla samaa tahtia: terveydentila, liikunta, uni, käytössä oleva lääkitys ja parisuhteen tilanne vaikuttavat kaikki siihen, miten voimakkaana muutos näkyy. Miehen hormonitoiminnan muutoksia käsitellään tarkemmin oppaassa miesten vaihdevuosiin.
Erektio-ongelmat ovat yleisiä – niistä vain vaietaan
Erektiohäiriöllä tarkoitetaan sitä, että erektio ei toistuvasti synny tai ei kestä riittävän pitkään. Kyse ei ole harvinaisuudesta. Terveyskirjaston mukaan ”alle 40-vuotiailla erektiohäiriöitä esiintyy alle kymmenesosalla, mutta 40−70-vuotiailla noin kolmasosalla ja yli 70-vuotiailla yli puolella miehistä”.
Luvut tarkoittavat, että keski-ikäisten miesten joukossa noin joka kolmas tunnistaa asian omakseen. Silti aihe on yksi vaietuimmista. Moni odottaa vuosia ennen kuin ottaa sen puheeksi kumppanin kanssa tai vastaanotolla, ja osa ei ota koskaan. Vaikeneminen maksaa kaksi kertaa: ongelma jää ratkaisematta, ja sen syy jää selvittämättä. Jälkimmäinen on se, joka voi olla oikeasti tärkeä.
Erektiohäiriö on useimmiten verisuoniperäinen – ja voi olla ensimmäinen varoitusmerkki
Tämä on koko artikkelin tärkein kohta. Erektio on ennen kaikkea verenkiertotapahtuma: se syntyy, kun valtimot laajenevat ja veri virtaa paisuvaiskudokseen nopeammin kuin poistuu sieltä. Tapahtumaketju edellyttää toimivia verisuonia, ehjää verisuonten sisäkalvoa ja normaalisti toimivia hermoja. Kun jokin näistä pettää, erektio heikkenee.
Peniksen valtimot ovat läpimitaltaan kapeampia kuin sepelvaltimot. Kun valtimoiden seinämiin alkaa kertyä kovettumia, kapein kohta oireilee ensin. Käytännössä se tarkoittaa, että erektion heikkeneminen voi tulla esiin ennen kuin rintakipua, hengenahdistusta tai muita sydänoireita on lainkaan ilmaantunut. Sepelvaltimotautipotilaan seksuaaliterveyttä käsittelevässä Käypä hoito -aineistossa asia sanotaan suoraan: ”Erektiovaikeudet voivat olla varhaisin merkki sydän- ja verisuonisairaudesta.”
Sama koskee diabetesta. Tyypin 2 diabetes vaurioittaa sekä pieniä verisuonia että hermoja, ja erektio-ongelma voi olla ensimmäinen tuntuva oire myös silloin, kun diabetesta ei ole vielä todettu. Terveyskirjasto luettelee erektiohäiriön verenkiertoperäisiksi syiksi verenpainetaudin, sepelvaltimotaudin, diabeteksen, korkean kolesterolin, tupakoinnin, ylipainon ja vähäisen liikunnan – eli täsmälleen samat tekijät, jotka ovat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.
Johtopäätös on käytännöllinen. Toistuva erektio-ongelma ei ole pelkästään seksielämän asia. Se on riittävä syy varata aika lääkärille ja tarkistuttaa verenpaine, verensokeri ja rasva-arvot – myös silloin, kun olo on muuten hyvä eikä mikään muu vaivaa. Juuri tämän vuoksi kannattaa ylittää se kynnys, jota moni ei ylitä.
Yleisyys on syytä sanoa ääneen, koska hiljaisuus vääristää kuvan. Kun aiheesta ei puhuta työpaikalla, kaveriporukassa eikä kotona, syntyy vaikutelma, että ongelma on poikkeus ja oma vika. Tosiasiassa se on tavallisimpia syitä hakeutua vastaanotolle keski-iän jälkeen, ja terveydenhuollossa siihen on selkeät toimintatavat. Kyse ei ole nolosta erikoistilanteesta vaan tavanomaisesta terveysasiasta, jolla on tunnetut syyt ja tunnetut hoidot.
Testosteroni – mitä se selittää ja mitä ei
Testosteroni on miehen tärkein sukupuolihormoni, ja se vaikuttaa muun muassa seksuaaliseen halukkuuteen, lihasmassaan ja mielialaan. Sen tuotanto vähenee vähitellen keski-iästä alkaen, ja lasku on tasainen eikä äkillinen. Juuri siksi ilmiö ei muistuta naisten vaihdevuosia, vaikka arkikielessä puhutaan usein miesten vaihdevuosista.
Testosteronin merkitystä myös liioitellaan. Terveyskirjaston mukaan matalaan testosteroniin on liitetty erityisesti kolme oiretta: vähentyneet seksuaaliajatukset, harventuneet aamuerektiot ja erektiohäiriö. Sen sijaan väsymys, unihäiriöt ja mielialan lasku johtuvat ikääntyvillä miehillä yleensä muista syistä kuin hormonista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että moni yhdistää hormoniin oireita, joiden takana on uni, kuormitus, mieliala tai perussairaus.
Testosteronia voi ja kannattaa mitata silloin, kun oirekuva sopii siihen. Pelkkä matala laboratorioarvo ei kuitenkaan yksin ole hoidon peruste, vaan mukana pitää olla myös sopivia oireita. Terveyskirjaston mukaan ensimmäinen toimenpide kohdistuu usein painonhallintaan, ja varsinaista testosteronihoitoa käytetään harkiten. Se on reseptihoito, joka edellyttää lääkärin arviota ja säännöllistä seurantaa – ei jotain, jota kannattaa lähteä järjestämään itse.
Muut tavalliset syyt
Verisuonten kunto ei ole ainoa selittäjä. Erektiohäiriön taustalla on usein useampi tekijä yhtä aikaa, ja moni niistä on sellainen, johon voidaan vaikuttaa.
- Lääkitys. Erektiohäiriö on tunnettu haittavaikutus muun muassa verenpainelääkkeillä, masennuslääkkeillä ja psykoosilääkkeillä. Lääkitystä ei pidä lopettaa omin päin, mutta asia kannattaa ottaa vastaanotolla puheeksi: usein annosta tai lääkeryhmää voidaan vaihtaa.
- Tupakointi ja selvä ylipaino. Terveyskirjaston mukaan ”selvä ylipaino (BMI > 30 kg/m2) ja tupakointi molemmat kolminkertaistavat erektiohäiriön esiintymisen riskin”. Tupakointi vaurioittaa verisuonten sisäkalvoa, ja vaikutus näkyy kapeimmissa suonissa ensin.
- Alkoholi. Yksittäinen lasillinen voi vähentää jännitystä, mutta runsas ja säännöllinen käyttö vaikuttaa päinvastoin. Terveyskirjasto mainitsee alkoholin ja huumeet erektiohäiriön syiden joukossa.
- Uni. Katkonainen yöuni ja jatkuva päiväväsymys kuormittavat elimistöä ja vaikuttavat vireyteen, mielialaan ja jaksamiseen. Jos kuorsaat voimakkaasti ja olet päivisin poikkeuksellisen väsynyt, uniapnea kannattaa selvityttää lääkärillä.
- Stressi ja mieliala. Terveyskirjasto luettelee psyykkisiksi syiksi ”masennus ja muut psyykkiset sairaudet” sekä ”tilannekohtaiset syyt, kuten suorituspaine”. Pitkittynyt kuormitus näkyy halussa usein ennen kuin missään muualla.
- Anaboliset steroidit. Ne häiritsevät elimistön omaa hormonitoimintaa, ja vaikutus voi jatkua pitkään käytön jälkeen.
- Parisuhde ja elämäntilanne. Ratkaisemattomat riidat, etääntyminen, työpaine tai suru näkyvät seksuaalisuudessa yhtä varmasti kuin verenpaineessa.
Mieli, suorituspaine ja parisuhde
Fyysinen ja psyykkinen eivät ole erillisiä osastoja. Yksi kerta, jolloin erektio ei toimi, riittää monelle luomaan pelon siitä, että näin käy taas. Pelko itsessään nostaa vireystilaa ja jännitystä tavalla, joka vaikeuttaa erektiota – ja kehä on valmis. Tämän vuoksi ongelma, joka alkoi fyysisestä syystä, jää usein pystyyn myös sen jälkeen kun alkuperäinen syy on hoidettu.
Kehän katkaisemisessa puhuminen on tehokkaampaa kuin yrittäminen. Kun odotukset, huolet ja tarpeet sanotaan kumppanille ääneen, suuri osa hiljaisuudessa kasautuneesta paineesta purkautuu. Pitkässä parisuhteessa seksuaalisuus muuttuu joka tapauksessa vuosien varrella, ja siihen sopeutuminen yhdessä on normaalia, ei epäonnistumista.
Ammattiapua on tarjolla, eikä sen hakeminen edellytä kriisiä. Terveyskirjaston mukaan ”seksuaaliongelmien hoidossa käytetään seksuaalineuvontaa ja tarvittaessa seksuaaliterapiaa”. Terveyskirjasto toteaa myös, että ”seksuaaliterapeutti tai pariterapeutti voi auttaa, jos itsellä on jokin erektioon liittyvä henkilökohtainen ongelma” tai jos parisuhteessa on seksiin liittyviä vaikeuksia. Kognitiivista terapiaa ja pariterapiaa käytetään näissä tilanteissa vakiintuneesti.
Kannattaa myös muistaa, että erektio ei ole ainoa mittari toimivalle seksuaalisuudelle. Läheisyys, kosketus ja yhteinen aika kantavat parisuhdetta silloinkin, kun keho ei toimi kuten ennen, ja paineen vähentäminen on usein tehokkaampi keino kuin sen lisääminen.
Mitä voit itse tehdä
Se mikä on hyväksi verisuonille, on hyväksi erektiolle. Tämä ei ole sattumaa vaan seuraus siitä, että kyse on samasta verenkierrosta. Terveyskirjasto nimeää erektiohäiriön itsehoidoksi laihduttamisen, tupakoinnin lopettamisen, liikunnan lisäämisen ja kohtuullisen alkoholinkäytön.
- Lopeta tupakointi. Tämä on yksittäisistä muutoksista vaikuttavin, koska se kohdistuu suoraan verisuonten sisäkalvoon.
- Liiku säännöllisesti. Sekä kestävyysliikunta että lihaskuntoharjoittelu tukevat verenkiertoa, painonhallintaa, unta ja mielialaa. Aiheesta on erillinen teksti: verenkierto ja fyysinen kunto.
- Pudota painoa, jos sitä on liikaa. Terveyskirjaston mukaan jo ”5−10 % painonpudotus voi parantaa erektiota”. Määrän ei siis tarvitse olla suuri ollakseen merkityksellinen.
- Kohtuullista alkoholinkäyttö. Vaikutus näkyy usein nopeasti sekä unessa että vireydessä.
- Huolehdi unesta ja palautumisesta. Säännöllinen unirytmi, viileä ja pimeä makuuhuone sekä ilta ilman ruutuja ovat yksinkertaisia mutta toimivia keinoja.
Elintapamuutokset ovat hyödyllisiä, mutta ne eivät korvaa lääkärin arviota. Jos ongelma on jatkunut kuukausia, sen syy pitää selvittää – ei siksi, että tilanne olisi vaarallinen, vaan siksi, että syy voi olla jotain, joka kannattaa hoitaa ajoissa.
Milloin sinun kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin?
Varaa aika, jos erektio-ongelma on jatkunut toistuvana useita kuukausia, jos seksuaalinen halu on kadonnut kokonaan, jos seksuaaliseen toimintaan liittyy kipua tai siemensyöksyn ongelmia, tai jos muutoksiin liittyy muita oireita: jatkuvaa väsymystä, mielialan laskua, lisääntynyttä janoa tai selittämätöntä painon muutosta. Ota yhteyttä myös silloin, kun tilanne alkaa vaikuttaa itsetuntoon tai parisuhteeseen – Terveyskirjaston mukaan silloin ”on viisasta kääntyä lääkärin puoleen ajoissa”.
Vastaanotolla käydään läpi tilanteen kesto ja luonne, käytössä oleva lääkitys ja elintavat. Verenpaine mitataan. Terveyskirjaston mukaan ”joskus tarvitaan verikokeita. Näitä ovat esimerkiksi verensokeri, kolesteroli, PSA (eturauhaskoe) ja testosteroni”. Testosteroninäyte otetaan aamulla ennen kello kymmentä, koska arvo vaihtelee vuorokauden mittaan. Pelkkä matala arvo ei yksin riitä hoidon perusteeksi, vaan siihen tarvitaan myös siihen sopivia oireita.
Erektiohäiriöön on olemassa tehokasta reseptihoitoa. Ensisijaisia ovat suun kautta otettavat PDE5:n estäjät, ja Terveyskirjaston mukaan ”75−80 % potilaista saa lääkkeistä merkittävää apua”. Näitä lääkkeitä ei saa käyttää yhdessä nitrolääkkeiden kanssa, ja siksi arvion tekee aina lääkäri. Älä hanki tämän ryhmän lääkkeitä verkosta ilman reseptiä äläkä käytä hormonivalmisteita omin päin: molemmissa riskit ovat todellisia ja hyöty jää arvaamattomaksi.
Kynnys ottaa asia puheeksi tuntuu korkealta, mutta vastaanotolla se on arkinen aihe. Erektio-ongelmat ovat yleisiä, ne selvitetään rutiinilla, ja usein selvittely tuottaa tiedon, joka on tärkeä aivan muusta syystä kuin seksielämän vuoksi.
Muutos ei ole menetys
Suurin osa siitä, mikä seksuaalisuudessa muuttuu vuosien myötä, on tavallista ja odotettavaa. Reaktiot hidastuvat, spontaani halu harvenee ja palautuminen vie enemmän aikaa – se on biologiaa, ei merkki siitä, että jokin olisi pielessä. Samaan aikaan monelle avautuu jotain, mitä nuorempana ei ollut: aikaa, kiireettömyyttä ja kykyä puhua siitä, mistä ennen vaiettiin.
Kaksi asiaa kannattaa pitää mielessä. Ensimmäinen: erektio kertoo verenkierrosta, ja jatkuva ongelma ansaitsee lääkärin arvion myös sydämen ja verisuonten vuoksi. Toinen: aihe on niin yleinen, ettei sen kanssa tarvitse olla yksin – ei kumppanin kanssa eikä vastaanotolla.